Ulkonäkö ja suhtautuminen osa 5

Mietin eilen meikkejä. Useat ihmiset meikkaavat jopa minä aina silloin tällöin. Minun meikkailuni tarkoittaa lähinnä punaisen ja sinisen neutralisoijan käyttämistä. Minusta on kiva, jos tummat silmänaluset eivät näy eivätkä posket punoita. Missä vaiheessa meikkaaminen menee ylitse? Minusta siinä ei ole mitään vikaa, että jotkut peittävät kasvonsa valkoisiksi ja maalaavat muutaman kyyneleen. Siinä vaiheessa se häiritsee, kun a) se on tehty kehnosti ja mauttomasti ja b) ihminen kulkee 24/7 sotamaalauksessaan. Minusta on väärin, että jotkut peittävät kasvonsa ja kulkevat naamiossa. Kuka tahansa haluaa joskus piiloutua naamion taakse, mutta kaikella on aikansa, paikkansa ja rajansa.

Ulkonäkö ja suhtautuminen osa 4

Aina yhtä ihana äidinkielenopettajamme antoi meille ihanan tehtävän. Saamme oikein luvan kanssa tuijottaa tuntemattomia. Keskustelimme tunnilla ja puhuimme kirjoittamisesta. Useinhan on, että kirjailijat varastavat toisten ihmisten persoonallisuuksia jopa kokonaan. Eilen kiinnitin yhteen tyttöön huomiota. Hän käveli ilmeisimmin koululle päin. Aloin yhtäkkiä miettimään, mikä siinä haisee ja se olikin tupakka. Järkytyin katsoessani nuorta lasta tupakka kädessä. Koulureppunaan hänellä oli joku hevoskuvioinen reppu. Olisiko tyttö ollut juuri ja juuri ala-asteen kuudennella? Miksi niin nuori tyttö sortuu tupakoimaan?

Ulkonäkö ja suhtautuminen osa 3

Tuossa eilen tai voi olla, että jos toissapäivänä, keskustelimme lukiomme uudesta rehtorista. Hän näyttää erittäin lempeämieliseltä. Juuri siltä että antaa asioiden mennä hänen sormien välitse. Kehitimme erilaisia tulevaisuuden kuvia rehtorista ruoska kädessä ja kieltämässä kaiken. Mietimme onko hän todella sitä, miltä hän näyttää. Toivomme, että on, mutta sitä kun ei vielä voi tietää. Aika näyttää, onko uusi rehtorimme hirviö vaiko lempeä ja oppilasystävällinen vanha höppänä. Ehkä hän on molempia.

Ulkonäkö ja suhtautuminen osa 2

Tänään oli kaksi hyvää tapausta ulkonäöstä ja siihen suhtautumisesta. Ensimmäinen sattui Stockmannilla. Kävin sieltä hakemassa muovipussin, sillä en halunnut kanniskella McDonald’sista haettua ruokaa heidän rumissa pusseissaan. Päätin ostaa samalla tupakkaa varoiksi. Myyjä katsoi minua hetken ja sanoi: “Arvaa mitä?” Ojensin hänelle paperit, johon hän tokaisi: “Ilmiselvästi rutiinia.” Vastasin myöntävästi. Aloimme siinä pohtimaan sitten, että miksi hän kysyi juuri minulta paperit. Hän päätyi lopputulokseen, että siniset hiukset ovat hieman enemmän nuorison suosiossa.

Toinen tapaus oli minun ollessani töissä. Eräs mieshenkilö osti pojalleen arvoa matkakortille. Hän siinä puhui niitä näitä hieman humaltuneena. Lopulta hän huomautti, että minulla on ihan jees hiukset. Hänestä sininenkin sopii minulle. Hän tuli hieman lähemmäksi kassaa ja hiljensi ääntään niin, ettei muut kioskissa kuulleet. “Oletko sä noita miehiä?” hän kysyi hiirenhiljaa. Vastasin myöntävästi. Hän kätteli minua ja kiitti. Hän sanoi vielä lähtiessään olevansa itsekin kallellaan. Jos en aivan väärin laskenut, hän kiitti ja hyvästelit minut kymmenisen kertaa.

Ulkonäkö ja suhtautuminen osa 1

Ihmiset huomaamattaan kohtelevat ihmisiä eritavoilla. Usein painavin syy tähän lienee ulkonäkö. Ulkonäön perusteella tulee tuomittua liian helposti. Se on väärin, mutta sillekään ei voi mitään. Tuossa viime perjantaina kävin parturissa värjäämässä hiukseni. Parturini päätti värjätä otsahiukseni sinisiksi.

Tänään ollessani töissä eräs mies tuli kysymään, että kävelinkö viikonloppuna maalipönttöä päin. Vastasin sen olleen sininen. Ihan huvittavaa se oli.

Suomalainen voittaa aina osa 7

Vihdoin ja viimein tapahtui tämä merkittävä asia! Voitin Kenossa. Huimat kaksi euroa täyttävät nyt kaikki unelmani. Vihdoin ja viimein saan ostettua sen Ferrarin. Ainakin sain omani melkein takaisin. Menetin yli euron! Voi minua raukkaa. Toki voi olla, että katsoin koko Keno lappua väärin ja todellisuudessa en voittanut mitään. Sitä aiheuttaa huonovointisuus näin aamuisin.

Suomalainen voittaa aina osa 6

Missä minun onneni luuraa? Yleensä minulla on edes hieman onnea, mutta nyt se on tyystin kadonnut. Eilen oli Lottoamispäivä. Lottosin minun vakirivini, mutta se ei tuottanut tulosta. Toisin sanoen lähes viisi euroa meni tuhkana tuuleen. Elämä on julmaa. Kenokaan ei tuottanut eilen tulosta. Ainakaan tietääkseni. Minne olen onneni kadottanut?

Suomalainen voittaa aina osa 5

Kaikki muut voittavat Kenossa paitsi minä. Kenoan Kenoa ja silti käy niin Kenosti. Eilinenkään ei tuottanut tulosta. Onhan tässä vielä tämä ja huominen päivä aikaa korjata asiat. Mikä menee vikaan, kun olen jo menettänyt kaksi euroa ja viisikymmentä senttiä turhaan. Ei tämä ole tapaistani.

No tänään kaikki muuttuu, koska on Lotto päivä. Minusta tulee nähkääs miljonääri ja iloittelen rannalla parin viikon päästä juomassa shampanjaa… Sitten en edes muista hävinneeni Kenossa.

Suomalainen voittaa aina osa 4

Keno meni ja tuli taas eilen. Oma pikkurivini ei tuottanut tulosta, mutta sen sijaan eilen ostamani porukka Keno toi minulle huimat 1,80 euroa. Tämä on minusta jo edistystä. Kohtahan minusta tulee jo miljonääri! Etsiskelin tietoa Kenosta ja tottakai päädyin Veikkauksen kotisivuille. Lueskelin ja huvituin. Kenon säännöt eivät ole kauhean yksinkertaisesti selitetty:

“1. Keno on päivittäin arvottava numeroveikkaus.

2. Kenoon osallistutaan online-järjestelmän välityksellä.

3. Pelitiedot online-järjestelmään annetaan joko online-päätteen välityksellä tai itsepalveluna (OnNet) puhelimen, tietokoneen tai niihin verrattavan teknisen sovellutuksen välityksellä.

4. Pelaajan ja Veikkaus Oy:n (yhtiön) välinen pelisopimus tulee voimaan, kun pelimaksu on maksettu ja online-järjestelmässä olevat pelitiedot on siirretty yhtiön tietojärjestelmästä virallisten valvojien tietojärjestelmään.

5. Online-järjestelmään on määritelty Keno -tasot, pelijärjestelmät, pelien voimassaoloajat ja osallistumismaksut.

6. Kenoa voi pelata yhdeksällä eri vaikeustasolla (“Keno-tasolla”), joilla jokaisella on oma voitonjakonsa. Kuhunkin pelaamaansa ruudukkoon pelaaja merkitsee vähintään kaksi (2) ja enintään kymmenen (10) numeroa. Kahden numeron pelistä käytetään nimitystä ”Keno-2”, kolmen numeron pelistä ”Keno-3” jne. ”Keno-10” saakka. Keno-tason numero ilmaisee, kuinka monta pelinumeroa yksittäiseen peliriviin tulee sisältyä. Voittoon oikeuttavat tulokset ja voittokertoimet määritellään kohdassa 23.

7. Online-pelaaminen tapahtuu pelaajan ilmoittamilla tai järjestelmän tuottamilla pelitiedoilla niin sanottuna pikapelinä taikka pelitiedot sisältävällä valmiskupongilla. Eräs pikapelin muoto on Täys-Keno, jossa pelaaja saa yhdeksän peliriviä online-järjestelmän arpomia pelinumeroita, yhden jokaiselta Keno-tasolta.

8. Järjestelmäpeliä voi pelata kaikilla Keno-tasoilla lukuun ottamatta tasoa 10. Järjestelmäpelissä on aina vähintään yksi numero enemmän kuin perusrivissä, kuitenkin yhteensä enintään kymmenen (10) numeroa.

9. Kenossa voi osallistua yhdestä seitsemään (1 – 7) tai neljääntoista (14) perättäiseen arvontaan. Kenoa voi pelata itsepalveluna (OnNet) myös toistaiseksi voimassa olevana niin sanottuna ikipelinä.

10. Online-järjestelmä tulostaa pelaajalle yhtiön tietojärjestelmään tallentuneet pelitiedot sisältävän pelitositteen.

11. Pelitositteesta ilmenee arvonta tai arvonnat, joihin peli osallistuu.

12. Pelaajan on tarkistettava online-järjestelmän tulostaman pelitositteen sisältö ja esitettävä sitä koskevat huomautukset välittömästi tositteen tulostuttua.

13. Itsepalvelussa (OnNet) pelaajalle ei tulostu pelitositetta. Itsepalvelussa (OnNet) pelaaja hyväksyy pelin ennen sen siirtämistä online-järjestelmään. Pelin muuttaminen tämän jälkeen ei ole mahdollista.

14. Itsepalvelussa (OnNet) pelaajalla on mahdollisuus saada yhden vuoden ajan pelaamisesta erikseen pyynnöstä tieto peleistään, jotka ovat tallentuneet yhtiön tietojärjestelmään

15. Itsepalvelussa (OnNet) peli hyväksytään online-järjestelmään edellyttäen, että pelimaksu on suoritettu pelaajan pelitililtä tai pankkitililtä.

16. Jokainen pelirivi, joka sisältyy yksittäis- tai järjestelmäveikkaukseen, on itsenäinen veikkaus.

17. Pelitiedot siirretään Online-järjestelmästä virallisten valvojien tietojärjestelmään.

18. Pelisopimus tulee kuitenkaan voimaan vain, jos peli on tallentunut online-järjestelmään ja virallisten valvojien tietojärjestelmään ennen kuin arvonta on alkanut.

Yhtiö palauttaa pelipanoksen pelisopimuksesta, joka ei ole tullut voimaan. Pelipanos palautetaan joko itsepalvelupelaamisessa (OnNet) pelaajan yhtiössä olevalle pelitilille, pelaajan pelaamisen yhteydessä ilmoittamalle pankki- tai pelitilille tai pyynnöstä online-järjestelmästä tulostettua pelitositetta vastaan.

19. Yhtiöllä on oikeus riskienhallinnallisista syistä kieltäytyä vastaanottamasta kokonaan tai osittain pelejä.”

Myönnetään olen hurahtunut ja sekaisin. Minusta Keno on kiva peli. Itsekin olen aivan Kenossa ja Kenoilen Kenosti kokoajan.

Suomalainen voittaa aina osa 3

Elämä on julmaa. Tuhlasin eilen 50 senttiä VikingLottoon, enkä saanut mitään vastineeksi. Ensimmäinen vilkaisu jo kertoi, että jäin puille paljaille. Miksi minusta ei voi tulla miljonääriä? Voisin käyttää rahat kaikkeen turhuuteen ja kärsiä, kun ei ole enää mitään tavoiteltavaa. Sehän olisi ihanaa. Alkaisin ostamaan kaikkea turhaa, kuten kullattuja puhelimia ja sen sellaista.

Toiseksi eilen oli myös totta kai Keno. Sehän on jokaikinen päivä. Ei Kenokaan suonut minulle rahaa. Taisi osua kolme oikein, mutta se ei riitä. Ehkä jo huomenna voin tuntea olevani miljonääri, kun palkka tipahtaa tilille.

Suomalainen voittaa aina osa 2

Tänään ei onni potkaissut. Jäin numeron päähän huimasta 50 sentin voitosta. Minulla oli kolme numeroa kymmenestä oikein. Neljä vaaditaan voittoon tai nolla. Keno on muuten yksi vaikeimmista Veikkauksen peleistä. Se on myös toiseksi suosituin. Voiton vie ainoastaan Lotto – yllätys.

Suomalainen voittaa aina osa 1

Joskus onni osuu ja kovaa, mutta yleensä saa vain elää haavemaailmassa. Veikkauksen peleissä lähes viikottain syntyy ainakin yksi miljoonan omaava henkilö. Ehkä minä vielä joskus nappaan sen miljoona euroa Lotossa tai miksei myöskin Kenossa. Kuinka moni muuten tietää oikeasti, mitä fraasi “Suomalainen voittaa aina” tarkoittaa. (Seuraavaksi kursiivilla tulee julmaa tietoa Veikkauksesta, joten herkempi nahkaiset hypätkää kursivoidun tekstin ylitse.)

Fraasi “Suomalainen voittaa aina” ei tarkoita sitä, miltä se päälle päin kuulostaa. Ei sanoma ole, että pelkästään suomalainen henkilö voittaa. Fraasin tarkoituksena on kertoa, että Veikkaus antaa tuotoistaan noin 50 prosenttia nuorisotyöhön, tieteeseen, taiteeseen sekä liikunnalle. Sitä tarkoittaa “Suomalainen voittaa aina”.

Ajattelin kokeilla onneani Kenossa viikonajan. Laitoin viikoksi yhden euron panoksella yhden rivin kymmenettä tasoa. Minun voittoisat numeroni ovat 2, 5, 10, 17, 18, 19, 26, 27, 32 ja 34. Tällä kierroksella ei ollut yhtään täysosumaa. Jäin siinä rahattomaksi. Snif.

Värikkäitä ostoksia osa 7

Tänään töissä oli tylsistyttävää. Ostin yhden arvan. Raaputin sen ja voitin 5 euroa. Ostin toisen arvan ja voitin jälleen. Tämä kierre jatkui yhdeksän arvan ajan, kunnes se loppui seinään. Jokatapauksessa oli hauskaa raaputtaa lähes kymmenen arpaa viiden euron hinnalla. Fiksu ihminen olisi jättäytynyt jo viimeistään toisen kohdalla ja käärinyt voitot, mutta minä en.

Värikkäitä ostoksia osa 5 ja 6

5. Perjantai

Eräs ihminen kioskilla tarjosi minulle rahaa, jos olisin vastannut hänen kysymykseensä. Hän kysyi, että tehdäänkö liivate siasta vai naudasta. Sanoin, että mielestäni naudasta, mutta tähän hän ei ollut tyytyväinen, vaan tarjosi rahaa. Sanoin, etten ole varma asiasta, joten en voi kertoa totuutta.

6. Lauantai

Ostoksia, mitä ihmeen ostoksia? En ostanut mitään, eikä ostanut kukaan muukaan. Töissä ihmiset vain lottosivat hulluna ja latasivat matkakorttejaan. Päästyäni töistä juoksin kauppaan ostamaan makkaraa, grillitassuja ja tomaatteja. Eilinen oli nimittäin grillipäivä.

Värikkäitä ostoksia osa 4

Minusta on tulossa kotiäiti. Kävin eilen kaupassa… Ensin otin ostoskärryt ja lähdin mammojen virtaan. Kaartelin ja väistelin kaahaavia kotiäitejä. He ohittivat minut, vaikka siellä ei ollut edes ohituskaistoja! Hylkäsin heidät ja lähdin maaseudulle, eli miesten vaateosastolle. Tässä vaiheessa mainitsen vielä, että matkankohteeni oli kauppareissu Citymarkettiin. Lopulta löytämättä maaseudun ihanuuksia siirryin esikaupungin vilinään. Löysin banaaneja ja ruohosipulia.

Esikaupungista tein maisemanvaihdoksen tehdasalueelle… Käsipyyhkeitä eurolla! Raastinrauta kolmella eurolla!! Kotiäitien mekka löytyi!!! Kiersin keskustan kautta kehä ykköselle, jossa oli pahimman asteinen ruuhka päällä. Vain kaksi kaistaa vetivät eteenpäin. Yksi oli jumittinut, kiitos erään kotiäidin, joka lähti kaahaamaan esikaupunkiin hakemaan tomaateille hintalappua. Kehältä poispäästäkseni minun täytyi maksaa 70 euron ylinopeussakko. Tämän jälkeen parkitsin uljaat kärryni. Vilkaisin vielä taakseni -  siellä kotiäidit vain kaahasivat välittämättä liikennesäännöistä.

Värikkäitä ostoksia osa 3

Kävinpä tänään mummini kanssa kääntymässä kaupoilla. Minua katsottiin hieman kieroon, kun kävin kysymässä myyjältä, missä sijaitsee sinisen ja punaisen neutralisoija. Äkkiähän se meikkiosaston myyjä löysi ja antoi minulle pienen pyöreän rasian. Nyt pääsen kokeilemaan, josko pääsen eroon tummista silmänalusista. Toivon mukaan auttaapi. Toinen juttu mikä tarttui mukaan oli hillittömän ihana kalenteri. Sellainen A6:n kokoinen, jossa on yksi sivu per päivä. Lisäksi siinä on nimipäivät, kuukausinäppäimet ja kellonaikataulukot. Aivan täydellisen kokoinen, näköinen ja oloinen kalenteri!

Värikkäitä ostoksia osa 2

Tänään en ollut töissä, mutta aikaa… Pornolehtiä myydään nykyisin hyvin harvoin, mutta oikeastaan lähes aina ostajat ovat miespuoleisia. Ainakin kioskilla. Kerran kuitenkin eräs nainen tuli ostamaan pornolehteä. Ei siinä mitään kummallista ole, eikä periaatteessa siinäkään, että hän osti juuri homopornolehden. Kuitenkin on tavallaan hassua ajatella. Kait se vain niin menee, että jotkut kiihottuvat siitä, että toisen sukupuolenedustajat harrastavat seksiä… Itse kun en niin. Jokatapauksessa kummallinen ostos se oli.

Pää on sekaisin ollut tämän päivän. Johtunee siitä, että olen ollut polttamatta tupakkaa. Sain eilen päähän pistoksen ja siitä seurasi, etten polttanut tänään. Saa nähdä, mikä on huomisen laita. Viime kerralla päähänpistoksen takia olin puoli vuotta tupakoimatta. Toivon mukaan tämä johtaa pidemmälle. Tuskin johtaa, mutta aina on hyvä toivoa. Ehkä pitäisi käydä ostamassa nikotiinipurkkaa. Auttaakohan se?

Värikkäät ostokset osa 1

Ihmiset ostavat käytännössä, mitä ihmeellisempiä asioita. Eilen eräs mies tuli tiskille ja katsoi minuun. “Yksi Sultanpaketti”, hän sanoi. Annoin hänelle ostoksensa ja hän lähti tyytyväisenä. Minä jäin vain miettimään mihin yli 70-vuotias herrashenkilö tarvitsee kondomeja. Minusta on pelottavaa ajatella, että sen ikäinen harrastaa satunnaista seksiä jonkun kanssa. Luulisi, että vietit ovat pikkuhiljaa lakanneet. Eihän se väärin ole, mutta kummallista kylläkin. Siis minusta.

Kaloreita osa 7

Eilinen oli hassu päivä syömisen suhteen. Heräsin  ja join kupin teetä, missä nyt ei kaloreita ole. Sitten lähdin töihin ja avasin siellä purkin nektariinia. Sain siis 250 kaloria siitä. Sitten kuluikin tovi, kunnes pääsin kotiin ja otin viitisen sipsiä (kaloreita 54?). Vihdoin ja viimein joskus seitsemän aikohin kaiken hurvittelun jälkeen söin lautasellisen spagettia kevyellä valkosipulikastikkeella. Yhteensä sisälsi kaloreita noin 400. Koko päivän kalorimäärä näin ollen oli 704 kaloria. Viikon päätteeksi painoni oli tasan 60. Alussa se taisi olla 62,5 kiloa.

Kaloreita osa 6

Aamu alkoi vahvasti juomalla teetä. Hiukan selvittyäni keitin itselleni juustokeittoa. Huimat 100 kaloria koko annoksessa. Seuraavana join töissä litran hedelmänektariinia ja taisipa huveta toinenkin. Yhteensä 400 kaloria. Muuta en olekaan tänään syönyt, paitsi äsken muutaman sipsin. Kohta menen taas sipsipussin ääreen napostelemaan. Hyvällä tuurilla syön niitä 500 kalorin edestä. Hyvää tasapainoitusta eiliselle kaloripommille.

Kaloreita osa 5

Tähän mennessä on syöty yksi Subway-ateria. Kaloreita kertyi puolikkaasta parmesanoreganosta paahtopaistilla 309 ja juomasta (Sprite Zero) 3. Yhteensä siis 312 kaloria… Illalla tuo luku jokatapauksessa nousee pilviin ja korkealle ylitse. Sen takia päätin nyt jo kirjoittaa tämän. Olemme siis menossa ämpäribileisiin litkimään viinaa sen minkä kerkiää. Ajatellaan nyt, että juon noin litran sitä litkua. Siitä tulevat kalorit ylittävät jo 2200 kaloria. Yksi litra alkoholia! En halua edes ajatella sitä kalorien määrää… Jos haluan kuluttaa nuo kalorit, se vastaa 8,5 tunnin lenkkiä. Yhyy. No huomenna ollaan taas laihiksella.

Kaloreita osa 4

Eilinen päivä meni suhteellisen kalorittomasti. Aamupalaksi söin keksejä ja sipsiä yhteensä 340 kalorin edestä. Sitten siirryinkin Subwayhin ja söin puolikkaan parmesanoreganon Melt täytteellä. Kaloreita 382. Juomana toimi limu n. 100 kaloria. Sitten tulin kotia ja nälkä oli jälleen. Söinpä sitten kermapastaa höystettynä sipulilla ja lasi maitoa (462 kcal). Siinä oli kaikki päivän syömiset ja juomiset, jos ei lasketa muutamaa lasia vettä. Yhteensä kaikesta tulee 1284 kaloria, mikä tarkoittaa, että sain liian vähän kaloreita, sillä peruskulutus ylittää 1900 kaloria. Toisinsanoen olen laihtunut ehkäpä sadasosa gramman. No tänään otetaan kaikki kalorit takaisin, kun lähdemme juomaan poikaystäväni kanssa.

Kaloreita osa 3

Tänään olen ollut laiska ja lihottanut itseäni. Laskin muuten, että peruskulutukseni on 1900 kaloria päivässä. Näin ollen voin syödä sen verran lihoamatta, eikö? Siihen vielä vähän liikuntaa lisäksi niin hyvää tulee. Yleensä liikun päivässä ihan kohtalaisen paljon. Ainakin silloin kun menen töihin: poljen vähintään kymmenen kilometriä.

Tänään aloitin päiväni syömällä keksejä. Jokainen keksi sisälsi 70 kaloria. Näin ollen yhteensä aamupalakeksini tekivät 600 kaloria. Välipalaksi join Hyvää Päivää juoman, joka sisältää ainoastaan 21 kaloria. Seuraavana oli vuorossa Subway. “Kokonainen parmesanoregano kanateriyakilla kaikilla vihanneksilla.” Yhteensä 350 kaloria. Sitten päälle vielä juoma eli 250 kaloria. Iltapalana toimi sipsit ja dippi. Yhteensä yli 1000 kaloria. Ah rakastan kaloreita. Tämän päivän saavutus on noin 2300 kaloria.

Kaloreita osa 2

Tänään oltiin poikaystäväni ja ystäväni kanssa mummin ja vaarin mökillä tekemässä töitä. Raaputettiin vanhaa maalia seinistä. Palkaksi saimme syödä. Mummini tietäen ruokamäärä oli valtava. Alkuun söimme kakkua ja keksejä mehun ja kahvin kera. Muutaman tunnin kuluttua saimme uusia perunoita kylmä savustetun lohen, kanan ja kalkkunan kanssa. Joukossa oli tietenkin myös lihapullia. Jälkiruuaksi oli kiisseliä ja jäätelökakkua. Tämän jälkeen vyöryimme läskeinä kirjakauppaan ja takaisin töihin. Sitten olikin vuorossa jo kahvi eli kakkua ja toisenlaista jäätelökakkua. Vielä ennen lähtöä mummi teki lämpimiä voileipiä. Tästä voi päätellä, että kalorimäärä tälle päivälle oli valtaisa.

Kaloreita osa 1

Oi voi… Eilen tuli taas syötyä pirusti liikaa… En kerennyt laskemaan kuinka paljon söin, mutta reilusti 1500 kaloria meni tuhkana suuhun. Söin pari keksiä, kakkuja, jäädykkeitä, kanaa, possua, kalaa ja kurkkua. Join neljä lasia maitoa ja monen monta lasia vettä.

Kävinpä myös eilen vaa’alla. Painan tällä hetkellä 62,5 kiloa. Toisin sanoen painoindeksini on 20,72. Katsotaan vain niin viikon kuluttua painan joko 65 kiloa ja sitten olen laihtunut entisestään. Painoni kun ei pysy kurissa.

Rahaa kuluu osa 7

Sunnuntai taisi olla pyhitetty lepopäivä, sillä kukaan ei ostanut paljoa tai suurella määrällä rahaa. Korkein summa oli noin 50 euroa. Sen sijaan ihmiset kyllä maksoivat 50 ja 100 euron seteleillä, mikä oli tuottaa ongelmia. Onneksi on olemassa vaihtokassa.

Eilen Kenosin, mutta se ei tuottanut tulosta. Tein täyskenon 0,50 eurolla eli hinnaksi muodostui neljä ja puoli euroa. No voitinpa hurjan kokonaisen euron!

Eilen vein taas pulloja kauppaan, jotta saisin ostaa grillimakkaraa – lähdimme maalle grillailemaan. Kahden viikon aikana pelkkiä CocaCola-pulloja meille oli kertynyt yli neljän euron edestä. Se tarkoittaa lähes 20 litraa CocaColaa. Aika sairasta…

Rahaa kuluu osa 6

Miksi minä en koskaan voita lotossa tai Totossa? Eilen kioskille tuli mies, joka osti lapun Totoa ja reilun kymmenen minuutin päästä tuli nostamaan yli sata euroa. No toisaalta minä en koskaan pelaa Tota, että voi johtua ihan siitäkin.

Eniten rahaa sai kulumaan eräs nainen, joka osti junalippuja. Hän osti matkan täältä Helsingin lämmöstä jonnekin pohjoiseen. Kolme lippua tulivat maksamaan hieman yli 200 euroa.

Aloin miettimään, että suurin summa, jonka olen tuhlannut kerralla on vajaa 3000 euroa. Ja sekin kului siihen, että maksoin hautakiven äidilleni ja sisaruksilleni. Myös hyvin lähelle kipuaa asianajajan lasku, joka oli 2000 euroa. Minusta se oli törkeää riistoa, mutta enpä minä sille voinut mitään. Ainakin minulla oli silloin jotain, millä maksaa.

Rahaa kuluu osa 5

Perhana, että osasikin olla raskas työpäivä. Ihan kiva mutta hyvin raskas. Ensimmäisenä yksi mies hajotti sixbäckin lattialle. No tietenkin minähän sen jouduin siivoamaan. Silti kioskiin jäi kaljan haju. Toisekseen yksi mies tuli tiskille otti sytkärin ja sytytti tupakkansa. Siinä vaiheessa minä jo huusin, että “ULOS!”. Mies meni ulos ja tuli takaisin hetken päästä palava tupakka kädessään. Mies vilkaisi minua ja kääntyi takaisin ulos.

Rahaa illan aikana kulutettiin eniten uhkapeleihin. Eräs mies kävi ostamassa Lottoa 100 eurolla ja Totoa 60 eurolla. Minun mielestäni 160 eurolle olisi jotain paljon järkevämpääkin käyttöä. Toisaalta samainen mies nosti minulta 100 euron Keno voiton.

Päivän aikana käyttökelpoisia tuotteita lensi roskiin ainakin 50 euron edestä. Heitin lähemmäksi kymmenen leipää roskiin, koska eräpäivän ylittäneitä ei saa myydä. Yksi kalja sixback hajosi. Kahvia ihmiset tuhlasivat jättämällä täysinäisiäkin kuppeja pöydille. No eipä ole minun ongelmani.

Rahaa kuluu osa 4

Eilen oli taas piristävä päivä töissä. Oli niin maan pirun hiljaista, että tein ties mitä kummallisuuksia. Kävin lehtihyllyt läpi. Purin kuorman. Järjestelin jne. Oli perhanan tylsää. Jokin eilisessä oli sitten kummallista, sillä kukaan ei tuhlannut rahaakaan. Ainoa joka jäi mieleen oli poika, joka lähetti pikkuveljelleen tupakkaa rippileirille. Minusta se oli jo kohtalaisen huvittavaa ja tavallaan nerokasta.

Pääsin sitten kotiin ja nukahdin poikaystäväni viereen. Heräsimme hieman ennen seitsemää ja päätimme lähteä käymään kioskilla. Silloin siellä oli juuri käynnissä tilanne. Nainen oli ostanut vaatteita Ellokselta ja oli juuri maksamassa niitä. “Ja tämä tekee 400 euroa”, työkaverini sanoi. No niin, siinä oli taas päivän satsi. 400 euroa vaatteisiin… En minä ihan heti tilaisi netin kautta niin paljolla… En nimittäin luota kokomäärittelyihin… Miesten kokoluokituksissa kokoni vaihtelee aina XS-M.

Rahaa kuluu osa 3

Raha on sitten vaikea asia. Varsinkin silloin kun on töissä ja tekee päivän päätösen. Yhtäkkiä tänään minulla oli kassassa lähes sata euroa liikaa. Eikun laskemaan uudelleen ja summa muuttui. Lähes tunnin laskettua rahoja sain summaksi 30 euroa. En ymmärrä, mistä se 30 euroa tuli, mutta aion selvittää sen huomenna. Pelkkä 30 euroa saa minut tuntemaan itseni huonoksi. Voihan se olla, ettei syy edes ole minun, mutta tunnen silti huonoutta – mieli maassa ja ajatukset lentelee taivaissa.

Tänään korkein summa, jonka yksi ihminen kulutti kioskilla, oli 280 euroa. Hän tuli noutamaan postiennakkolähetyksensä… Paketti oli ilmeisimmin Verkkokaupasta. Tietokoneen osia 300 eurolla? No moro. Mie en ainakaan kuluttaisi tietokoneeseeni niin paljoa. Itse ostin koneeni 40 eurolla ja väsäsin sitä hieman ja asensin Linuxin. Hyvin toimii.

Minäkin haluan voittaa arvasta 200 euroa, niinkuin eräs nainen tänään teki. Hän vain tuli kioskille ja osti yhden arvan, raaputti ja nosti voittonsa. Elämä on kurja minua kohtaan.

Rahaa kuluu osa 2

Kyllä taas se nähtiin. Eräs ihminen osti lähes kahdellasadalla (200) eurolla kioskista. Hän osti kaksi kartonkia tupakkaa (hinta noin 80 euroa), matkakorttia latasi kuukauden eteenpäin (42.40 euroa) ja osteli kondomeja (ison pakkauksen) sun muuta. Ilmeisesti hän oli lähdössä tapaamaan jotakuta ja tarvitsi hätävara ostokset. Kallis reissu tuli, joten toivon mukaan oli hyvä seuralainen. En minä ainakaan ostaisi 200 eurolla yhdenillan jutun takia. Rajaa saa sentään olla.

Yhdenillan jutuista tuli mieleen, että tänään kävi iloinen isäpappa ostamassa pornolehden. Ei hän kuulemma itselleen sitä ostanut. “Pojasta on tullut mies, muttei kehtaa käydä ostamassa… Täytyyhän pojan nyt iltasatunsa saada”, isukki totesi. Olin vähän aikaa luukku auki, mutta eipä se mitään. Siis sairasta tai ei tavallaan mutta en minä nyt omalle lapselleni ostaisi pornolehtiä, jos kiinnostaa, saisi ihan itse ostaa. En edes viitsisi kysyä isää ostamaan! Hyi! En ole muuten koskaan itse ostanut pornolehteä… Tuli tässä vain mieleen, kummallista. En kyllä ymmärrä miksi tuhlata rahaa, kun nykyään on internetkin olemassa.

Mutta jos rahaa kuluu, niin kyllä sitä saadaankin. Eräs mies tuli heti aamusta nostamaan yli 250 euron vakioveikkaus voittoaan. Hän iloitsi, kuinka oli laittanut ainoastaan yhden euron likoon ja voitti reilusti. Sanoin, että nyt on rahaa ostaa uusi tietokone. Kumpa minullakin kävisi tuuri…

Rahaa kuluu osa 1

Rahaa tulee ja menee – enemmän kuin laki sallii. Monelle on tuttua, että palkka kolahtaa tilille ja heti viikon kuluessa aletaan odottamaan uutta. Sain viime viikolla noin 1500 euroa ja nyt jäljellä on enää vajaa 100 euroa. Mihinkö tuhlasin? Vuokra, laskut, ruoka, vaatteet jne. Aika on rahaa, mutta odotus palkitaan aina kerran kuussa.

Mihin ihmiset sitten käyttävät yltiömäisiä summia? Tänään suurin summa oli 102 euroa ja se meni kokonaan uhkapeliin. Asiakas osti kaksi Toto lappua. Taisipa muuten pelata V4:sta. Turhaa tuommoinen minun mielestäni on, sillä kyllä sitä rahaa voittaa, jos on voittaakseen.

Lukujen maailma osa 7

Poikaystävältäni lähti eilen noin 100 000 hiusta… Ajoin hänen päänsä koneella lähes kaljuksi. Minulta lähti onneksi vain n. 150 hiusta. Elämä on julmaa. Aloin juuri miettimään, että ovatko luonnostaan blondit albiinoja. Koska yleensähän vaaleus tarkoittaa juuri sitä. Blondaus vahingoittaa hiuksen suomukerrosta, mistä seuraa, että hiuksia katkeilee vielä enemmän!

Ylityötunnit kunniaan! Tein viikolla noin kahdeksan tuntia ylitöitä, joista ehkä kahdesta tunnista saan korvauksen. Pau, olen väsynyt.

Lukujen maailma osa 6

Tupakka ja alkoholi ovat kyllä ehdottomasti lauantai illan myydyimpiä tuotteita. Varsinkin kello kuuden jälkeen kun kaupat menevät kiinni, ihmiset rynnivät kioskille ostamaan juotavaa ja kaikkea muuta, mikä on unohtunut. Tupakkaa on hirveästi erilaisia, mutta ehdottomasti eniten menee L&M punaista ja sinistä sekä Malboron punaista ja vaaleata että Smartin punaista. Kaikkia menee yhden päivän aikana vähintäänkin 3 kartonkia. Tällöin se tekee 120 askia tupakkaa. Lasketaan vielä kaikki muut, niin luku nousee pilviin. Vähiten tähän mennessä on mennyt vaalean vihreätä Kentiä ja punaista ja vihreätä Nextiä.

Mietin tässä, että enkö osaa vain arvioida ikiä vai eivätkö alaikäiset käy ostamassa tupakkaa. Tänäänkin kysyin kymmeniltä ihmisiltä henkilöllisyystodistuksen ja yksikään ei ollut alaikäinen – yksi oli lähes 26-vuotias. Pari alaikäistä luultavasti kävi, sillä heillä ei ollut papereita mukanaan. Lähtivätpä kiroillen pois.

Itse poltan tupakkaa ja sitä menee yleensä viidestä kymmeneen per päivä. Jos lasketaan, että keskimäärin poltan 7 tupakkaa päivässä, se tekee 49 tupakkaa viikossa. Näin laskettuna poltan 2555 tupakkaa vuodessa. Rahaksi muutettuna se on noin 500 euroa. Tuolla summallahan saisin, vaikka Dieselin farkut. Toisaalta tupakkarahat tingitään ruokarahoista eli jos haluan pysyä hoikkana, minun on pakko polttaa.

Lukujen maailma osa 5

Jälleen osa 5… Eilen jäi jostain syystä neljä väliin ja viisi tuli kehiin. Eipä voi mitään. Mietiskelin tuossa, kun olin töissä, että päivän aikana kerkesin tervehtiä yli 700 ihmistä. Sanoin siis 700 kertaa hei tai moi jne. Viikossa tapaan keskimääräisesti noin 3500 ihmistä ja tervehdin heitä kaikkia. Jos sanon sanankin enemmän, kuten yleensä, sanamäärä ylittää 7000. Yleisesti sanon: “Hei”, “Saako olla muuta”, “Se tekee” ja “Kiitos ja näkemiin”. Pelkästään tästä kaavasta saa 31500 sanaa. Eihän se mihinkään tietysti riitä, mutta tuo on se vähimmäismäärä.

Sanoja tulvii suusta alvariinsa. Olisi kiva tietää, kuinka monta sanaa kerkeän yhden päivän aikana sanomaan. Jos pelkästään töissä asiakkaille kerkeää sanomaan 31500 sanaa, niin koko lukuhan on runsaat 1 000 000 eli miljoona? Luultavasti sillä eihän se paljoa vaadi. No jokatapauksessa tuhlaan sanojani turhaan, kun voisin niillä auttaakin.

Lukujen maailma osa 5

Paljonkohan oli se keskiverto määrä kaloreita, jonka ihminen syö päivässä? En tiedä häntä, mutta tiedän, että tänään söin taas paljon. Aamulla söin jogurtin. Töissä ollessani söin kaksi kolmioleipää ja join kaksi limua. Töistä päästyäni kävelin subiin ja ostin syötävää sieltä. Illalla vielä otin rattoisasti yhden paukun ja napostelin juustosipulisnackseja. Yhteensä kaloreita näistä tulee yli 2200. Mikä kamala määrä toivon mukaan olen myös kuluttanut tuon. Sillä jos en, sehän tulee minulle vyötärölle.

Vyötäröstä puheen ollen (on muuten alle 100 cm ja reilusti – olikohan 70 jotain). Painoni heittelee edes ja takaisin. Pohdiskelimme töissä juuri painoa ja sitä mistä sen heittelehtimen johtuu. Lähes kaksi kuukautta sitten painoin lähes 70 kiloa ja nyt painoni on tippunut 62 kiloon. Eli lähes 8 kiloa muutamassa kuukaudessa, minusta se on paljon. Tiedä häntä. Suhteutettuna pituuteeni painoindeksi on noin 20 ja rapiat. Olen nimittäin 172,2cm, jos en väärin muistele. Kengänkoko tietysti on siro 43 ja muista mitoista ei sitten puhutakaan.

Lukujen maailma osa 3

Kokeilin vaihteen vuoksi, kuinka kauan kykenen pidättämään hengitystä… Minuutti ja 34 sekuntia. Olin ihan tyytyväinen, mutta muistaakseni olen joskus pystynyt parempaan. Eipä se mitään.

Laskeskelin tuossa, että olen ollut poikaystäväni kanssa kihloissa 353 päivää eli lähes vuoden. Tänä aikana olemme kerenneet tekemään vaikka mitä. Olemme hyppineet ympäri Suomea ja ajelleet Micralle kaverimme kanssa Lappiin ja takaisin.

“Normaali” pari harrastaa seksuaalista kanssakäymistä noin 100 tuntia vuodessa eli kerran viikossa tunnin ajan tai kaksi kertaa viikossa puolen tunnin ajan. Meillä tuo luku ylittänee melkein kolme sataa yhdessä vuodessa eli siis 300 tuntia per vuosi. Kuulostaa aikas paljolta ainakin minun korvaani.

Lukujen maailma osa 2

Tänään on hyvä päivä. Mikään numero ei ole jahdannut minua – ainakaan vielä. Sen sijaan aloin pohtia, että kuinka paljon aikaa olen kuluttanut elokuvien katseluun. Joskus olenkin tuota aihetta pohtinut, mutta nyt aloin pohtia uudelleen. Kun lasken elokuvat, mitkä omistan ja ne mitä olen omistanut määrä on yli 400 elokuvaa. Siihen vielä kun lasken elokuvat, jotka olen vuokrannut R-kioskilta tai jostain muualta määrä menee yli 600.  Lisätään summaan vielä kaikki elokuvat, jotka olen katsonut television kautta, niin määrä ylittää helposti 800. Tästä jos laskee, että keskiverto elokuva kestää noin 1,5 tuntia summaksi saadaan 1200 tuntia. Tämä tarkoittaa, että olen istunut television edessä tuijottamassa elokuvia ainakin 50 päivän edestä. Niin monta päivää olen tuhlannut elämästäni tyhjänpäiväiseen toljottamiseen.

Toinen vielä kauheampi asia on ajatella, kuinka kauan olen kuluttanut päiviä istuen koulun penkillä. Ihan ensimmäisenä koulupäiviä on noin 190 per vuosi. Olen nyt opiskellut vasta 11 vuotta eli se tekee noin 2090 päivää. Tunteina se tekee, jos oletetaan keskiverto koulupäivän kestävän kuusi tuntia, 12540 tuntia. Toisin sanoen olen istunut noin 522 päivää putkeen koulun penkillä. Kamalaa kidutusta, eikö? Tietenkin jos huomioon otetaan sairauspoissaolot alias lintsaus, päivä määrä tippuu “roimasti”. Viime vuonna lintsasin yhteensä noin 30 päivää ja sitä edeltävänä 40 päivää. Siihen vielä lasketaan edelliset vuodet, niin yhteensä se tekee 540 menetettyä oppituntia eli noin kuukausi putkeen. Kuulostaa kohtalaisen hyvältä.

Lukujen maailma osa 1

Numerot pyörittävät maailmaa. Kaikkeen liittyy aika ja muut mittayksiköt. Minnekään ei voi mennä ilman, että törmää numeroihin. “Nopeusrajoitus 80km/h”, “vähimmäispituus 170cm”, “kaksi tuntia aikaa”, yksi LM sininen, kiitos” ja niin edelleen. Numeroissa on voimaa.

Onko kukaan huomannut, että joku numero ajaa takaa? Minä ainakin olen huomannut. Tänään tuo kyseinen luku on 70. Kaikkialla pyörii tuo kyseinen luku. Asiakkaille annoin tänään miljoonaan kertaan vaihtorahaa takaisin 70 senttiä. Eräs asiakas pyysi 70 päivää aikaa matkakortilleen. Kolmanneksi luulin mummini täyttävän 70 vuotta – olin väärässä, vasta 69. Viimeksi, kun katsoin kelloa, se oli 17.05. Keskellä jälleen 70. Numero jahtaa minua!

Sitten viimeiset tuskaiset sekunnit kulutan miettimällä syntyjä syviä. Tähän mennessä tämä päivä on minun 6616 päivä, jonka elän. Tunteina se tekee 158784 ja minuuteiksi muutettuna 9527040. Sekunteina se tarkoittaa 571622400. Tarkalleen nyt kello 17.28 olen elänyt 571626840 sekuntia. Nukkumiseen tästä kaikesta olen käyttänyt noin 190542280 sekuntia eli noin 2205 päivää. Aikas turhauttavaa. Jos en olisi koskaan nukkunut, mitä olisinkaan saanut aikaan vähän yli 2000 päivässä.

Outoja kysymyksiä osa 7

Eilen eräs vanha rouva tuli luokseni ja katsoi minua syvälle silmiin kysyen: “Rakastatko sinä minua?” Vastasin myöntävästi, jolloin hän kysyi: “Mutta rakastatko vain minua?” Tuohon vastasin ympäripyöreästi ja sanoin rakastavani useita eri ihmisiä eritavoin. “Miksei kukaan rakasta vain minua? Minä olen niin yksin”, nainen surkutti ja lähti pois.

Kauhean surullinen tapaus hän oli, mutta ei kai ketään rakasteta yksin, eihän? Tai no mistä minä sen voisin tietää, mutta kuulostaa tyhmältä. Rakkautta nimittäin on monenkaltaista: sisarusrakkautta, ystävyysrakkautta, eläinrakkautta ja ihan sitä itseään – rakkautta. Minä ainakin tunnen näitä kaikkia neljää edellä mainittua. Lisäksi vielä muuten vain on olemassa ihmisrakkautta. Minusta on väärin, että joku kokee jäävänsä rakkauden ulkopuolella, koska eihän se niin ole. Aina on joku, joka rakastaa. Vaikka maailma on joskus synkkä ja eteenpäin on raskasta jatkaa, pitää vain muistaa, että jossain kiven alla ja maailman nurkassa on joku ihminen, joka rakastaa sinua.

Outoja kysymyksiä osa 6

Jälleen osoittautui, että teinit ovat vähintäänkin uteliaita. Tällä kertaa eräs poika tuli kysymään minulta, että puhuvatko kaikki homot samalla tavalla. Kohautin olkiani, koska en jaksanut pohdiskella sen pidempään.

Nyt kuitenkin asia mietityttää. Omilla ryhmillänsä on omankaltainen puhetyylinsä ja slanginsa. Esimerkiksi pissikset suhisevat s:ää, minkä kerkeävät ja käyttävät huudahduksia: DAA, ihQ ja LOL. Vastaavasti räppärit käyttävät omaa kummallista tyyliään. Homoilla on ehkä joku lievä vivahde puhetyylissä – pieni naisellisuus? Ei läheskään kaikilla, mutta osalla. Esimerkiksi minä edustan tätä tyypillistä homoääntä. Kiljun korkealta ja kovaa. Idiolektini on vivahteikas…

Mistä tunnistaa homoäänen? Ainakin puheessa on tietynlainen keveys ja imartelu. Puhuja ei tarkoituksellisesti imartele, mutta kun alkaa kuuntelemaan, niin puheessa on miellyttämiseen tähtäävä sävy. Tietty nasaalius on myös yleistä, näin oletan. Tällätavoin saadaan puheeseen myös vähättelevyys ja ylimielisyys. Puhe on siis samaanaikaan kevyttä ja kuulostaa vähättelyltä, imartelulta ja ylimieliseltä. Ihanan sotkuinen keitos, kuten vaikeat ihmiset yleensä. Homothan siis ovat vaikeimpia ihmisiä, mitä maa päällään kantaa. Ilmasta ei puhuta.

Outoja kysymyksiä osa 5

Kioskitädit tai miksei myös sedät tietävät aina kaikesta kaiken. He tietävät, kuinka paljon maksaa lähettää kortti Ruotsiin jne. Ihmiset useinmiten olettavat kioskin työntekijöiden olevan yleisneroja ja tämän takia kysyvät, mitä kummallisempia asioita.

Tänään kioskille tuli tummaihoinen mies, joka osteli sitä ja tätä. Lopulta hän kysyi: “Mikä paras kondomi?” Hän osoitti kondomeita. Katsoin valikoimaa hetken aikaa ja vastasin, etten tiedä tarkalleen. Suosittelin Sultania ja Näkkiä. Pitkän pohdinnan tuloksena hän päätyi ottamaan Sultaneja, koska ne olivat halvempia. Minusta oli huvittavaa, että mies kysyi minulta, mikä on paras kondomi. Mistä minä voisin tietää hänen mieltymyksensä.

Outoja kysymyksiä osa 4

Tänään en ollut ikävä kyllä töissä. Tämän seurauksena olen vain istunut kotona ja siivonnut, niin ja popittanut Antti Tuiskua. Joka tapauksessa en ole ihmisiä tavannut tänään, joten tyydyn ottamaan oudon kysymyksen viime viikolta.

Teinit osaavat olla tyhmiä tai siis he ovat tyhmiä, mutta kyllä aikuisetkin osaavat. Viime viikolla ollessani iltavuorossa kioskille tuli nainen, joka katseli kylmäkaapista juotavaa. Lopulta hän tuli kahden oluen kanssa tiskille ja sanoi: “Mä otan nää.” Pyysin häntä antamaan oluet tiskille, että saisin luettua viivakoodit. Nainen katsoi minua pöyristyneenä ja kysyi: “Eikö nämä ole ilmaisia? Tuolla ei ollut hintaa.”

Joskus en ymmärrä ihmisten ajatusmaailmoja. Välillä ne vain menevät yli hilseen. Olisihan se kieltämättä kivaa asua elää kommuunissa kommunisteina ja jakaa tavarat kaikkien kanssa. Kyllä minäkin mieluusti ottaisin lisää Armanin ja D&G:n boksereita. Ehkä myös kaviaari voisi kuulua joka päiväiseen ateriointiin. Ja mahdollisimman paljon Tigin hiustuotteita: kaikki mahdolliset vahat, lakat, hoitoaineet ja muuta hömpötykset.

Outoja kysymyksiä osa 3

Eilen aloitin kertomalla tyhmistä teineistä ja tänään jatkan samaa linjaa. Teinien kiusaksi tupakkaikä on 18 vuotta, mikä usein tuottaa kyyneliä ja yhteenottoja myyjien kanssa. Keinot hankkia tupakkaa ovat välillä mitä kummallisempia ja erikoisempia.

Nuori teinipoika tuli kiskalle ja sanoi: “Voinks mä ostaa sinisen lämän mun faijalle?” Kysyin papereita, johon poika sanoi, ettei hänellä ole ikää. Kieltäydyin myymästä tupakkaa, jolloin poika alkoi inttää. “Mut mun faija tulee ihan just. Myy ny”, poika sanoi, mutta pysyin jääräpäisenä.

Mitäköhän muita keinoja on huiputtaa myyjiä. Ainakin maksaminen kortilla ja muun tavaran ostaminen. Minä joskus ollessani alaikäinen ostin tupakkani sujuvasti puhuen englantia. Harvat myyjät kysyivät papereita. Kaikista tärkeimpiä valtteja ovat energisyys ja ulospäinsuuntautuneisuus, koska usein alaikäiset kävelevät epävarmana kioskille ja lähes kuiskaavat, että haluavat yhden tupakka-askin. Tottakai se kiinnittää huomion.

Outoja kysymyksiä osa 2

Kaikkihan tietää, että teini on tyhmä? Olenko oikeassa? Hyvä. No tänään kioskiin sisälle asteli sellainen

15-vuotias teinipoika, joka aikansa kiersi kioskia. Kun kaikki muut olivat lähteneet poika tuli kassalle ja katsoi minua suoraan silmiin sanoen: “Oletko sä homo? Annatsä persettä?” En ollut ihan varma, miten suhtautua, mutta vastasin minulla olevan jo poikaystävä. Poika vilkaisi minuun syrjäkarein ja lähti lähes kiljuen ulos. Saapa nähdä tuleeko enää uudelleen.

Joskus sitten en vain ymmärrä teinejä – olenko minä ollut yhtä tyhmä? Vai tyhmenevätkö teinit vuosi vuodelta?

Outoja kysymyksiä osa 1

Ollessa kioskilla töissä eteen tulee, mitä kummallisempia ihmisiä ja vielä kummempia kysymyksiä. Tänään ollessani töissä kassalle tuli 80-vuotias rouvashenkilö, joka osti minulta sitä sun tätä. “Tuleeko muuta?” kysyin kohteliaaseen sävyyn, johon rouva tokaisi: “Pitäisikö minun ottaa vielä tupakkaakin? Eihän se ole väärin, jos vanhoilla päivillä alkaa ryyppäämään ja polttamaan? Sellaisinahan te nuoret meidät näette.” Hymähdin hieman ja rouva lähti hymyillen pois.

Maailmaa unien kautta osa 6

Talvinen metsä avautuu ympärilleni hiljaisena ja rauhallisena, kunnes pieni lapsi istahtaa viereeni. Sekunti tämän jälkeen kiidämme kilpaa jäisellä radalla alas vuorenrinettä ja koitamme päihittää muut. Olemme alkuun häviöllä, mutta lopulta päädymme maaliin ensimmäisinä. Palkinnoksi saamme hopeamuovia.

Kuulostaa hyvin perinteiseltä sekavalta uneltani, jossa ei ole päätä eikä häntää. Voittaminen on minulle suuri asia ja olen huono häviämään. En tiedä miksi en kestä häviämistä, mutta voittaminen on veressä. Se on asia, minkä eteen täytyy tehdä töitä.

Seitsemättä osaa ei tule, sillä en muista viime öisiä uniani.

Maailmaa unien kautta osa 5

Riina ja Heikki istuivat edessäni sohvalla ja juttelivat niitä näitä. Minä katselin heidän uutta asuntoaan ihastellen. “Kuka tuo on?” kysyin nähdessäni kuvan seinällä pienestä lapsesta. Riina hymyili ja sanoi lapsen olevan hänen ja Heikin. Riina alkoi laittaa ruokaa ja Heikki lähti ulos käynnistämään moottoripyöräänsä, joka oli veden alla. Pyörä käynnistyi ja kohosi vedenpinnan yläpuolelle. Lopulta Heikki lähti ajamaan kovaa vauhtia veden päällä.

Outo uni kerta kaikkiaan, mutta miellyttävä. Minusta olisi ihanaa, jos Riina (ystäväni) saisi lapsia ja oman kodin. Mutta tuo moottoripyörä veden alla oli hämmentävä… Ei tule mieleen mitään selkeää asiaa, joka liittyisi veden alla lymyileviin moottoripyöriin.

Maailmaa unien kautta osa 4

“Minä haluaisin miljoona leipää”, asiakas sanoi ja katsoin häntä hymyillen. Siitähän se urakka alkoi. Paistoin miljoona leipää muutamassa sekunnissa. Tuore leipä tuoksui  ymärärilläni ja rahastin asiakkaan. “Se tekisi tasan 10 000 euroa”, sanoin asiakkaalle ja hän maksoi tyytyväisesti. “Hei tässä on vain 9999 euroa!” sanoin kiivastuneena. Asiakas kuitenkin juoksi kaupasta ulos maksamatta yhtä euroa.

Leipä symboloi elämää ja toimeentulemista. Miljoonalla leivällä ruokkisi jo miljoona ihmistä! Leipä voi toki myös kuvastaa elämän tarkoitusta. Mikä on elämän tarkoitus? Mahdoton tehtävä? Tietenkin jos joku kykenee todistamaan Jumalan olemassa olon jne. Voidaan sanoa, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja hänen elämänsä tarkoitus on palvella Jumalaa sekä turvata maapallolla elävien olentojen elämä. Ilman tätä teoriaa on oikeastaan mahdoton päästä yhteen ratkaisuun. Vaihtoehtoja on satoja ellei tuhansia. Toivon mukaan kuitenkin jokaisella ihmisellä on oma elämänsä tarkoitus. Minun mielestäni se ei saisi noudattaa jotain tiettyä kriteeriä. Esimerkiksi minä tahdon elää keskinkertaista elämää ja tehdä hyvää maailmalle. Haluan myös, että minut joku muistaisi kuoleman jälkeen. Elämäni tarkoitus siis on rakastaa ja tulla rakastetuksi. Näin ainakin toivon, väärässähän voin toki olla, koska aihe on niin absrakti.

Maailmaa unien kautta osa 3

“Perkele, multa puuttuu ainakin tonnin pohjakassasta!” kirosin ääneen. Otin puhelimen käteen ja soitin tukeen. Sieltä sanottiin, etteivät he voi tehdä mitään. Yhtäkkiä havahduin katsomaan kelloa. Se oli kymmentä vaille kymmenen. Minun olisi pitänyt sulkea jo 50 minuuttia sitten! Kiljahdin ja raivosin. Menin tiskille ja katsoin, kuinka asiakkaita lipui tasaiseen tahtiin sisäll. “Olen pahoillani, mutta suljen NYT! En voi tehdä mitään, sillä koneet eivät toimi!” Asiakkaat nyrpistivät nenäänsä ja lähtivät ovet paiskuen ulos.

Kauppa kuvaa valintojen tekemistä. Jos ostaminen ei onnistu, on mahdollista, että jotkut toiveet elämässä eivät ole toteutuneet. Miten tuo liittyy sitten minuun? Minähän olen se myyjä. Ehkä pelkään, etten voi antaa ihmisille heidän tarvitsemaansa. Tunnen syyllisyyttä, jos en voi auttaa. Asiakkaat edustavat väkijoukkoa, jolla on yhteinen tavoite. Minä jään tämän joukon ulkopuolelle. Tätä minä osaltaan pelkään. En halua jäädä ulkopuolelle kärsimään.

Maailmaa unien kautta osa 2

Myrskyinen yö merellä. Tuuli puhalsi raivoisasti ja laiva keinui. Kapteeni huuteli ohjeita minulle ja muille laivaston jäsenille. Aallot paiskoivat laivaa minne sattui. “Kiinnittäkää köydet itseenne!” kapteeni huusi. Kiinnitettyämme köydet saimme käskyn tehdä punnerruksia. Nousin ylös ja seuraavaksi istuinkin laivan kannella tuntemattomien ihmisten kanssa. Edessäni oli kasa arpoja, joita aloin vimmatusti raaputtaa. Hetken kuluttua arvat kerättiin pois. Katsoin pettyneenä, kuinka satojen eurojen voitto meni sivusuun. “Tärkeää on muistaa ympäristönsuojelu”, veikkauksen kouluttaja sanoi, “kaikki eivät osaa lajitella jätteitä, kuten nyt joku on lajitellut lyijyä paperiroskien sekaan.”

Kapteeni unissa saattaa merkitä elämän ohjailua. Haluan, että joku muu ohjaa elämääni. En halua olla itse vastuussa kaikesta. Jos kapteeni ohjaisi, saisin syyttää häntä virheistäni. Toisaalta olisin myös hänelle vastuussa. Laivalla matkustaminen ja myrsky kuvaavat vahvoja tunteita. Matkustaminen laivalla saattaa tarkoittaa muutosta elämässä. En tiedä, voiko tätä rinnastaa tämän hetkiseen elämääni. Arvat kuvaavat sitä tunnetta, kun haluaa rikastua helposti ja nopeasti. Kuitenkaan se ei tuo onnea. Ympäristönsuojelu taas kuvaa tunnetta luontoa kohtaan ja huolta siitä, mitä tapahtuu, jos ihmiset eivät opi virheistään.

Maailmaa unien kautta osa 1

Unissa on sitä jotakin. Ne kertovat joskus yllättäviäkin asioita, kunhan vain jaksaa pohdiskella. Näen usein hullunkurisia unia, joissa lienee pala totuutta ja unelmia. Viikkoseurannan kohteena ovat uneni. Lähes jokainen ihminen näkee unia ja melkeinpä joka yö. Unet saattavat kestää vain muutaman sekunnin, mutta unessa aika voi kulua tappavan hitaasti.

Viime yönä olin mummin ja vaarin kanssa mökillä. Istuskelimme pihalla katsellen taivasta. Juttelimme rattoisasti ja lopulta poikaystäväni tuli istumaan viereeni. Isovanhempani katsoivat meitä suopeasti hymyillen ja heidän silmistään välkkyi kunnioitus. Hetken kuvittelin olevani taivaassa, kunnes heräsin.

Tämä uni kertoo minulle vapauden tunteesta, jota kaipaan. En uskalla olla täysin oma itseni vaarini seurassa. Tiedän, että hän tietää minun olevan vähintäänkin biseksuaali (ja se on vain osa totuutta.) Se ei riitä – minun pitäisi kertoa se hänelle. Siten voisin esitellä poikaystäväni muutenkin kuin ystävänä tai kämppiksenä. Monta kertaa olen koittanut sanoa, mutta johonkin se on pysähtynyt. Luultavimmin pelkään sitä hetkeä, kun vaari taas aloittaa puheet siitä, kuinka olen ainut suvun jatkaja. Jos minä en saa lapsia sukumme kuolee jne. Miksi vastuu on langetettu minulle?

Kummalliset ihmiset 6 ja 7

Lauantaina kioskille tuli ihminen, joka alkoi valittaa, ettei hänen puhelimensa toimi. Kysyin aluksi, että onko hänen puheaikansa loppu jne. Hän alkoi lähes huutamaan, ettei hänellä ole mitään prepaid-liittymää. Selvisi, että hänellä on tavallinen Elisan liittymä. Sanoin, etten minä voi auttaa, koska Elisan asiat eivät mitenkään kuulu minulle tai kioskillemme ja pyysin häntä soittamaan Elisalle. “Niinpä tietysti, ettehän te koskaan voi auttaa.”

Sunnuntaina kioskiin astui isoäiti ja lapsi. Lapsi tuli tiskille ja kysyi onko meillä Pokemon-kortteja. Vastaus oli myönteinen. Keskustelu siirtyi siihen, kuinka minä joskus keräsin Pokemon-kortteja ja kuinka edelleen omistan niitä. Satuinpa sanomaan, etten tarvitse niitä ja että voisin antaa ne pojalle. Hän innostui valtavasti ja lopulta sovimme, että hän tulee uudelleen huomenna käymään, jolloin annan hänelle kortit. Isoäiti sanoi pojalle, etteivät he niitä ilmaiseksi voi ottaa. Poika katsoi mummiaan epäuskoisena ja sanoi: “Joudunko minä maksamaan?” Viimeinen lause, joka pojalta pääsi oli “älä anna niitä kenellekään muulle”.

Kummalliset ihmiset osa 5

Vaihteeksi tapasin kioskilla “kummallisen” miehen. Mies tuli lottoamaan. Tiesin jo alkuunsa, että kyseinen mies on ongelmatapaus. Kysyin tavalliseen tapaan ottaako hän muuta. Vastaukseksi sain äkäisen hymähdyksen, että hän ottaa kaksi tupakka-askia. No sitten annoin rahat takaisin. Alkuun hän valitti minun ottaneen yli hintaa. Tarkistin asian, enkä ollut. Seuraava syyte oli, että annoin liian vähän rahaa takaisin. Tarkistettiinpa tämänkin asia, taas kerran olin oikeassa. Viimeinen syyte oli, että olen hidas ja avuton. No, tätä asiaa en voinut tarkistaa ja hymähdin vastaukseksi. Mies mulkaisi ja lähti päivitellen pois. “Tyhmiä nämä nykynuorison kakarat.”

Kummalliset ihmiset osa 4

Tänään tapasin ihmisen, jolla oli liikaa rahaa. Ainakin ostosten perusteella. Alkuun mies osti arpoja ja sen sellaisia yli 50 eurolla. Tämä ei riittänyt, vaan hän osteli sitten tupakkaa ja muuta yhtä olennaista. Lopulta summa oli reilusti 100 euroa, mutta muutama euron alle 150 euroa. Mies pohti ja mietti. Hän osteli muutaman 10 sentin purkan ja muutaman 25 sentin tikkarin. Yksi tikkari piti ottaa pois ostoksista. Tällöin mies ilmoitti olevansa tyytyväinen. Summa oli tasa 150 euroa. Mies kaivoi lompakostaan siististi taitellut setelit – yksi 50 euroinen ja yksi 100 euron seteli.

Jostain kumman syystä miehellä oli pakkomielle ostaa juuri sentilleen tasan 150 eurolla. Tiedä miksi, halleluja.

Kummalliset ihmiset osa 3

Tänään tapasin mukavan rouvan. Luultavimmin hän oli jo mummo. Joka tapauksessa ei hän kovin kummallinen ollut, mutta säheltäjä kylläkin. Kun hän tuli kioskille, siellä ei ollut jonoa. Alkuun hän aikoi ostaa kaksi jäätelöä, mutta häneltä jäi uupumaan pari euroa. “Voi, no minä vaihdan nämä”, rouva sanoi ja meni jäätelö altaalle. Samaan aikaan asiakkaita tuli kokoajan lisää. Meinasin ottaa uuden asiakkaan välissä, mutta röuva katsoi minua tuimasti.

No odotin hetken, että rouva sai valittua uuden jäätelön. Tällä kertaa häneltä jäi puuttumaan 10 senttiä, joten hän tarkasti vielä lompakkonsa. Lopulta hän sanoi, että käy vielä kertaalleen valitsemassa uuden jäätelön. Katsoin pyöristyneenä ja lähes huudahdin, että minä voi ottaa sen omasta pussistani, jos se vain kelpaa. Mummo tallusteli tyytyväisenä ulos ovesta ja minä jäin sisälle kilometrien mittaisen jonon kanssa…

Kummalliset ihmiset osa 2

Tämän päivän kummallinen/mieleenpainuva ihminen on mies henkilö, jonka tapasin ollessani töissä. Mies asteli sisälle läpimärkänä kaivellen huosujensa taskuja. Hän ei puhunut sanaakaan, vaan tutkiskeli taskujaan. Tutkailin tuota ruskeatukkaista tulijaa kummaksuen. Siinä vaiheessa, kun hän työnsi kätensä housujensa taskuun, haukoin henkeä. Lopulta hän antoi minulle kaksi lottokuponkia, jotka vastenmielisesti otin vastaan. Ällöttävää.

Kummalliset ihmiset (viikkoseuranta 25)

Ihmisiä on miljoonia ja taas miljoonia. Tarkemmin ilmaistuna ihmisiä on noin kuusi miljardia – se myös näkyy. Missä muualla näkisi yhtä tehokkaasti ihmisiä kuin asiakaspalvelutyössä? Joka tapauksessa tämän viikon tarkoitus on listata yksi ihminen päivässä eli kaikista mieleenpainuvin.

Tänään (16.6) kioskille astui mies from USA. Luonnollisesti hän puhui englantia ja minun englannin kielitaidon tuntien kommunikoiminen onnistui mutta kehnosti. Hän halusi lähettää kirjeen pikana (“priority!”). No minä kysyin, että haluaako hän varmistaa, että kirje on perillä huomenna. Vastaus oli myöntävä. Luonnollisesti pikakirje maksaa hirveästi ja mies sitten kauhisteli hintaa. Hän valitti, että hinta oli liian korkea. Minä koitin sitten selittää epätoivoisesti, että pikakirje maksaa paljon, miehen puhuessa päälle. Loppujen lopuksi huusin työkaverini apuun, koska en kyennyt selittämään tarpeeksi ymmärrettävästi asiaa. Mies naureskeli minulle. Lopulta päädyimme lähettämään kirjeet tavallisilla postimerkeillä. Ai, että minua nolotti, kun asiakas lahti lopulta.

Viikkoseuranta (päivät 5-7)

Luulija 8:

Vanhan vanha rollaattorimummo valitteli minulle, kun nykynaiset pitävät niin lyhyitä hiuksia.

Kokoviikon lopputulos oli siis 8 henkilöä. Koko viikosta olin neljä päivää töissä, sillä on merkitystä suuresti.

No nyt se on ohi ja uusi seuranta alkakoon.

päivä 3/4

Luulija 5:

Mies henkilö, joka tuijotteli kummastuneena. Totesi loppuun, ettei nykynuorisosta

saa selvää, ovatko he tyttöjä vai poikia.

Luulija 6:

Edellisen henkilön vaimo, joka hämmästeli samaa asiaa.

Luulija 7:

Englantia puhuva ulkomaalainen tuli luokseni ja kysyi jotain, että onko minulla jotain. Hän aloitti lauseensa sanoilla: “Sorry, hey girl…”

Viikkoseuranta 2. päivä

Luulija 3: Kolmissakymmenissä oleva mies katsoi minua kuin kummajaista, kunnes kysyi, että olenhan minä varmasti mies.

Luulija 4: Vanha ukkeli käveli minua vastaan kioskin lähellä ja pyysi tulta. Annoin tulta ja hän kiitti minua sanoen: “Kiitos neidille.”

Tämmöinen päivä tänään. :D

Kuinka moni luulee, että olen nainen? (1. päivä)

Hyvin lähti tämä viikko ja aamu käyntiin. Olen nyt ollut hereillä runsaan tunnin. Silti yksi on jo kerennyt luulemaan minua naiseksi!

1. Luulija

Soitin henkilöstöpalveluun ja kyselin asioistani, kunnes mies siellä kysyi, että pyytäisinkö mieheni puhelimeen. Vastasin, että mieheni on töissä, mutta kyllä minä olen juuri hän, jota etsit. Mies vaikeni nolosti, mutta eipä se mitään.

2. Luulija

Keski-ikäinen nainen tuli kioskille ja tuijotteli minua pitkään. Hiljaisuuden jälkeen hän kysyi sammaltaen: “Oletko sää tyttö vaa poika?” Minua hieman huvitti, mutta vastasin olevani poika.

3. Luulija

Nuori (varmaan yläastelainen) poika pelasi pelikoneita ja katsoi minua. Hän kääntyi kaveriinsa päin ja kysyi: “Onko tuo myyjä muija?” En voinut olla vastaamatta… :D

Tämän päivän osalta tilanne on kolme.

Kuinka moni luulee, että olen nainen? (viikko 24)

Eli siis minua silloin tällöin luullaan naiseksi. Johtuen sirosta ulkonäöstäni ja äänestäni. Eniten ihmiset kysyvät kyseistä asiaa, kun olen töissä. Ajattelin seurata viikonajan ja katsotaan miten käy.