Muotifarkut vuodelta 2007

“Mitä syntyykään, kun laitetaan kaksi homoa suunnittelemaan
uusia muotifarkkuja illalla kuuden aikoihin, kun valmiiksi on jo
ollut tylsää. Voi sanoa, että tuloksesta huomaa mitä.

Farkut lähtee halvalla, vain 1000€

Aivan uniikit!”

Tällainen ilmoitus löytyi käsiini selaillessani vanhoja päiväkirjamerkintöjä. Tosiaan tästä on jo jonkin verran aikaa, kun poikaystäväni päätti repiä farkut pois päältäni (aivan kirjaimellisesti). Lopputuloksena syntyi hieman kulutetut farkut, jotka sitten laitettiin Irc-gallerian päiväkirjamerkintöihin “myyntiin”. Lähtöhintana oli kevyet 1000 euroa, mutta kukaan ei ole tähän päivään mennessä innostunut fashion -farkuista. No säästyivätpä minun käyttööni sitten.

Kaipuu lomalle

Katselin tuossa aikani kuluksi vanhoja kuvia. Iski julmettu lomakuume. Myös hyviä muistoja pulpahti pintaan Rhodoksen kivisistä rannoista ja lämmöstä. Lisäksi ravintoloiden pitäjistä jotka koettivat puhua suomea. Tahdon takaisin etelän lämpöön. Ehkä sitten jo ensi kesänä tai syksynä voisi jälleen lähteä. Näin ainakin toivon.

Olin tosiaan reissussa hyvän ystäväni kanssa ja tuosta rannasta tuli meidän kantapaikka. Siellä sai rauhassa toilata ja olla. Lukuunottamatta yhtä kännistä nudistia, jos muistan nyt edes oikein.

Tuo tehtiin jossain vaiheessa matkaa. Alkuun ei meinannut tuottaa tulosta, kun meri aina huuhteli kivet pois. Lopulta kasasimme julmetun määrän kiviä ja lopputulos oli kaunis.

Toisinaan laivabongailua

Meillä oli kesällä poikaystäväni kanssa taipumus bongailla laivoja satamassa. Parista mahtavimmasta en löytänyt enää kuvia. Näimme maailma kymmenenneksi suurimman risteilyaluksen, joka oli aivan uskomattoman hieno. Muistaakseni nimi oli M/S Orchestra.

Tämän laivan kuvasi poikaystäväni. Laivan nimi on muistaakseni M/S Century. Se on noin 250 metriä pitkä ja korkeutta löytyy hieman yli 32 metriä. Kiitettävän kokoinen tämäkin on, mutta esimerkiksi M/S Orchestra, oli lähemmäksi 500 metriä pitkä. Ellei reilusti ylikin…

Lintubongareina Korkeasaaressa

Kävimme Korkeasaaressa poikaystäväni ja yhden ystävämme kanssa bongailemassa eläimiä. Minä lähinnä onnistuin löytämään paljon erilaisia lintuja. Tässä pari parasta kuvaa linnuista. Kiitokset urheille lintumalleilleni.

Ihmettelen syvästi, että tuo riikinkukko suostui kuvattavaksi näin läheltä. Joka tapauksessa on julmetun kaunis lintu.

Tämä kyseinen lintu eli tukaani oli hauska. Se piiloutui omaan asumukseensa syömään.

Söpöillen.

Hon heter Petsi och hon är så söt! Eller vad tycker du?

Kyllä se on pienen pieni koirani, joka painaa alta kaksi

kiloa ja on hieman yli 20 senttimetriä korkea. Ikää kaverilta

löytyy 11 vuotta. Lempipuuha on syöminen.

Ämpäribileet

Jutun juoni on yksinkertaistettuna seuraavanlainen: ensiksi on ämpäri, sitten tulee ihminen ja tuo tullessa jotain Alkosta (esim. AfterShockia), tämän jälkeen tulee taas ihminen, jonka mukana onkin kirkasta viinaa. No, kaikki alkoholit kaadetaan samaan ämpäriin ja sitten maistellaan. Ämpäriähän ei siis lantringilla pilata. Kokoonpanossa oli mukana ainakin 2xAfterShock, Fisu, 3xkirkasta viinaa, olut, siideri, unikumi, kuohari, gini ja montaa muuta kaveria. Toinen kokoonpano olikin sitten 14 homoa ja 4 naista.  Tuota ilolientä (kuten illan isännällä on tapana sanoa) joimme mietteliäästi harkiten.

Kaksi homoa, homoemo ja Ruka

Oltiin tosiaan Rukalla tuossa talvella ja pelattiin

Scrablea. Lopulta kirjaimista syntyi kaunis

muistolause: Yrjösin Bertan ja Danielan

kanssa vessassa. Lopulta helevetin tanttu

miltei hoiti opot mägkii. Fuck You.

Sitten päätettiin myös kylmänä talviyönä tehdä

suklaabanaaneita. Lopputulos oli liikkuttava.

Lähes kyyneleet valuivat tätä taideteosta

syödessä.

Pokerin pelaaminen myös tuotti tulosta. Minulla

oli erittäin hyvä käsi. Ja toimin myös korttien

jakajana, jos jollekin ei kuvasta käynyt ilmi.

Polttakaa nukkenne!

Eilen katsoimme aivan karmean elokuvan. Dead Silence kertoo tarinan vanhasta lasten lorusta, joka muuttuu todelliseksi. Mary Shaw on kuollut vatsastapuhuja: tarkemmin sanottuna hänet murhattiin. Hänellä ei ole enää omaa ääntä ja hän murhaa, jotta saisi muiden äänet. Eläminen nukkejensa kautta ottaa voimille. Nuket elävät. Nuket ovat inhimillisiä. Lähes ihmisiä.

Minulle jäi nukkekammo. Se perhanan nukke oli niin karmeasti kuvattu. Kalpea poskinen pikku poika, jonka silmät seuraavat sinua aina, kun et sitä huomaa. Pieni rusetti kaulassaan se virnuilee pahaenteisesti ja silloin kun ääni katoaa, älä kilju. Juokse! Pakene! Älä koskaan palaa!

Kuva on täältä

Möksäilyä

Jotenkin mökkeily on tavattoman rasittavaa, mutta toisaalta myös äärettömän rentouttavaa. Parasta siinä on ehkä mummin tekemä ruoka.

No joka tapauksessa kunnostimme samalla hieman mökkiä. Se huomaa releistä. En edes kykene muistamaan, koska minulla viimeksi on ollut saappaat jalassa.

Muodonmuutoksia

Vuonna 2005 olin vielä kiltti ja viaton

Sitten tulikin teiniangstitusvuosi

eli vuosi 2006.

Hirveän angstituksen jälkeen

siirryin diivailuun ja porkkanaksi.

Kultainen vuosi 2007.

Ja kaiken jälkeen tässä sitä ollaan

halaamassa heinäsuovia vuonna

2008.

Tallinnaa homon ja homoemon silmin.

Ah, tuo rakennus oli ihana. Stockmann

näyttää aivan kääpiöltä tuo vieressä.

Kuten paranormaaliblogi.netissä

taannoin sanottiin ufobuumi ja

tällainen on puhjennut kukkaansa,

ainakin Virossa, jossa on jo pubi

ufoille.

Tunnetusti tallinnalaisethan ovat

kiireisiä, eivätkö malta odottaa.

Nyt heidän tuskaansa on lisätty

laittamalla liikennevaloihin kellot.

Virolaisissa kaapeissa myös

löytyy rehellisiä kaappihomoja.

Tämäkin yksilö on kaapissa,

mutta sittemmin tuli ulos ja

näyttäytyi maailmalle.

Tuommonen surkimus löytyi katulampusta