Jos katson maailmaa…

Mut aamuöisin loistavaa tähteä en kiinni saa. Osaan sanoa kymmenellä kielellä kiitos. Ja kymmenen kirosanaa! Harri on tehnyt itsestään pellen, Harri on tööttööttööttöö. Mä haluun saada. Pää pimahtaa!

Älä koskaan miehisty, en meidän taloon lisää aikuisia halua. Ikuinen virta katkeaa kuin lahonnut silta. Ainoa varma on vain tämä hetki. Voinko mä rakentaa tuhkasta taivaan? Elämä on kuolemista. Tulen kiinni sinuun. Sua rakastan. Sun elämältä suunta puuttuu, sä aina tartut tikkuun lyhimpään, se ei johda mihinkään.

Nuo hetket syntymästä kuolemaan kun silmäluomiin heijastuu. Saa toiset uskomaan kai Jumalaan, toiset Saatanaan, tai mihin vaan. Muttei kuitenkaan tähän maailmaan. Tuo tuska kiinni saa. Taas hetken lähempänä kuolemaa, ei haihdu tuska milloinkaan. Mutta sinä kun oot, ei henkeäkään mulle jää. Pelasta mut jos se käy sun almanakkaan. Pelasta mut, pelasta.

Lukujen maailma osa 5

Jälleen osa 5… Eilen jäi jostain syystä neljä väliin ja viisi tuli kehiin. Eipä voi mitään. Mietiskelin tuossa, kun olin töissä, että päivän aikana kerkesin tervehtiä yli 700 ihmistä. Sanoin siis 700 kertaa hei tai moi jne. Viikossa tapaan keskimääräisesti noin 3500 ihmistä ja tervehdin heitä kaikkia. Jos sanon sanankin enemmän, kuten yleensä, sanamäärä ylittää 7000. Yleisesti sanon: “Hei”, “Saako olla muuta”, “Se tekee” ja “Kiitos ja näkemiin”. Pelkästään tästä kaavasta saa 31500 sanaa. Eihän se mihinkään tietysti riitä, mutta tuo on se vähimmäismäärä.

Sanoja tulvii suusta alvariinsa. Olisi kiva tietää, kuinka monta sanaa kerkeän yhden päivän aikana sanomaan. Jos pelkästään töissä asiakkaille kerkeää sanomaan 31500 sanaa, niin koko lukuhan on runsaat 1 000 000 eli miljoona? Luultavasti sillä eihän se paljoa vaadi. No jokatapauksessa tuhlaan sanojani turhaan, kun voisin niillä auttaakin.