afro, helvetti, jorina, kummitus, outo, PAM, pää, seko, tuho, yö
In Päivän pohdinnat on 8 heinäkuu, 2008 at 9:39 ip
Yksi sana voi muuttaa kaiken – helvetti. Juu kyllä, kävin parturissa ja rakastan lopputulosta. Sain syödäkseni ja kaikki on muutenkin hyvin. Mutta nyt turvottaa. Pitänee ottaa Activia? Se kai se oli. Päätä jomottaa kuin olisin löynyt pääni seinään. Hetkinen! Niinhän minä tasan tarkkaan teinkin. Yleensä tuon saa sanoa vain kuvainnollisesti, mutta kerrankin voin sanoa sen ja tarkoittaa sitä – kirjaimellisesti. Minulla on kaunis mustelma otsassa, mutta mitä siitä onhan minulla kaulassa myös.
Huomenna on siivouspäivä. Pakko olla. Ei täällä sotkuista ole, mutta pölyt leijuu nurkissa ja villakoirat tukehtuvat, kun eivät mahdu liikkumaan. Tapan vanhat, jotta uusille tulisi elintilaa lisää. En taidakaan olla eläinystävällinen. No kaikkea ei voi saada. Sen takia haluan voittaa lotossa ainakin miljoonan ja ostaa uuden kodin meidän kolme henkiselle pienperheelle, jossa vierailee satunnaisesti muutamia yksilöitä. Soluelämä siis kunniaan!
Helvetin kummitus kuittaa ja toivottaa hyvää yötä niin silleille kuin afroillekin.
Ps. Kumautin todellakin pääni.
aika, elokuvat, koulu, lintsaus, numerot, Viikkoseuranta
In Viikkoseuranta on 8 heinäkuu, 2008 at 4:29 ip
Tänään on hyvä päivä. Mikään numero ei ole jahdannut minua – ainakaan vielä. Sen sijaan aloin pohtia, että kuinka paljon aikaa olen kuluttanut elokuvien katseluun. Joskus olenkin tuota aihetta pohtinut, mutta nyt aloin pohtia uudelleen. Kun lasken elokuvat, mitkä omistan ja ne mitä olen omistanut määrä on yli 400 elokuvaa. Siihen vielä kun lasken elokuvat, jotka olen vuokrannut R-kioskilta tai jostain muualta määrä menee yli 600. Lisätään summaan vielä kaikki elokuvat, jotka olen katsonut television kautta, niin määrä ylittää helposti 800. Tästä jos laskee, että keskiverto elokuva kestää noin 1,5 tuntia summaksi saadaan 1200 tuntia. Tämä tarkoittaa, että olen istunut television edessä tuijottamassa elokuvia ainakin 50 päivän edestä. Niin monta päivää olen tuhlannut elämästäni tyhjänpäiväiseen toljottamiseen.
Toinen vielä kauheampi asia on ajatella, kuinka kauan olen kuluttanut päiviä istuen koulun penkillä. Ihan ensimmäisenä koulupäiviä on noin 190 per vuosi. Olen nyt opiskellut vasta 11 vuotta eli se tekee noin 2090 päivää. Tunteina se tekee, jos oletetaan keskiverto koulupäivän kestävän kuusi tuntia, 12540 tuntia. Toisin sanoen olen istunut noin 522 päivää putkeen koulun penkillä. Kamalaa kidutusta, eikö? Tietenkin jos huomioon otetaan sairauspoissaolot alias lintsaus, päivä määrä tippuu “roimasti”. Viime vuonna lintsasin yhteensä noin 30 päivää ja sitä edeltävänä 40 päivää. Siihen vielä lasketaan edelliset vuodet, niin yhteensä se tekee 540 menetettyä oppituntia eli noin kuukausi putkeen. Kuulostaa kohtalaisen hyvältä.
