Eilen aloitin kertomalla tyhmistä teineistä ja tänään jatkan samaa linjaa. Teinien kiusaksi tupakkaikä on 18 vuotta, mikä usein tuottaa kyyneliä ja yhteenottoja myyjien kanssa. Keinot hankkia tupakkaa ovat välillä mitä kummallisempia ja erikoisempia.
Nuori teinipoika tuli kiskalle ja sanoi: “Voinks mä ostaa sinisen lämän mun faijalle?” Kysyin papereita, johon poika sanoi, ettei hänellä ole ikää. Kieltäydyin myymästä tupakkaa, jolloin poika alkoi inttää. “Mut mun faija tulee ihan just. Myy ny”, poika sanoi, mutta pysyin jääräpäisenä.
Mitäköhän muita keinoja on huiputtaa myyjiä. Ainakin maksaminen kortilla ja muun tavaran ostaminen. Minä joskus ollessani alaikäinen ostin tupakkani sujuvasti puhuen englantia. Harvat myyjät kysyivät papereita. Kaikista tärkeimpiä valtteja ovat energisyys ja ulospäinsuuntautuneisuus, koska usein alaikäiset kävelevät epävarmana kioskille ja lähes kuiskaavat, että haluavat yhden tupakka-askin. Tottakai se kiinnittää huomion.
