Värikkäitä ostoksia osa 3

Kävinpä tänään mummini kanssa kääntymässä kaupoilla. Minua katsottiin hieman kieroon, kun kävin kysymässä myyjältä, missä sijaitsee sinisen ja punaisen neutralisoija. Äkkiähän se meikkiosaston myyjä löysi ja antoi minulle pienen pyöreän rasian. Nyt pääsen kokeilemaan, josko pääsen eroon tummista silmänalusista. Toivon mukaan auttaapi. Toinen juttu mikä tarttui mukaan oli hillittömän ihana kalenteri. Sellainen A6:n kokoinen, jossa on yksi sivu per päivä. Lisäksi siinä on nimipäivät, kuukausinäppäimet ja kellonaikataulukot. Aivan täydellisen kokoinen, näköinen ja oloinen kalenteri!

Värikkäitä ostoksia osa 2

Tänään en ollut töissä, mutta aikaa… Pornolehtiä myydään nykyisin hyvin harvoin, mutta oikeastaan lähes aina ostajat ovat miespuoleisia. Ainakin kioskilla. Kerran kuitenkin eräs nainen tuli ostamaan pornolehteä. Ei siinä mitään kummallista ole, eikä periaatteessa siinäkään, että hän osti juuri homopornolehden. Kuitenkin on tavallaan hassua ajatella. Kait se vain niin menee, että jotkut kiihottuvat siitä, että toisen sukupuolenedustajat harrastavat seksiä… Itse kun en niin. Jokatapauksessa kummallinen ostos se oli.

Pää on sekaisin ollut tämän päivän. Johtunee siitä, että olen ollut polttamatta tupakkaa. Sain eilen päähän pistoksen ja siitä seurasi, etten polttanut tänään. Saa nähdä, mikä on huomisen laita. Viime kerralla päähänpistoksen takia olin puoli vuotta tupakoimatta. Toivon mukaan tämä johtaa pidemmälle. Tuskin johtaa, mutta aina on hyvä toivoa. Ehkä pitäisi käydä ostamassa nikotiinipurkkaa. Auttaakohan se?

Värikkäät ostokset osa 1

Ihmiset ostavat käytännössä, mitä ihmeellisempiä asioita. Eilen eräs mies tuli tiskille ja katsoi minuun. “Yksi Sultanpaketti”, hän sanoi. Annoin hänelle ostoksensa ja hän lähti tyytyväisenä. Minä jäin vain miettimään mihin yli 70-vuotias herrashenkilö tarvitsee kondomeja. Minusta on pelottavaa ajatella, että sen ikäinen harrastaa satunnaista seksiä jonkun kanssa. Luulisi, että vietit ovat pikkuhiljaa lakanneet. Eihän se väärin ole, mutta kummallista kylläkin. Siis minusta.

Kaloreita osa 7

Eilinen oli hassu päivä syömisen suhteen. Heräsin  ja join kupin teetä, missä nyt ei kaloreita ole. Sitten lähdin töihin ja avasin siellä purkin nektariinia. Sain siis 250 kaloria siitä. Sitten kuluikin tovi, kunnes pääsin kotiin ja otin viitisen sipsiä (kaloreita 54?). Vihdoin ja viimein joskus seitsemän aikohin kaiken hurvittelun jälkeen söin lautasellisen spagettia kevyellä valkosipulikastikkeella. Yhteensä sisälsi kaloreita noin 400. Koko päivän kalorimäärä näin ollen oli 704 kaloria. Viikon päätteeksi painoni oli tasan 60. Alussa se taisi olla 62,5 kiloa.

Kaloreita osa 6

Aamu alkoi vahvasti juomalla teetä. Hiukan selvittyäni keitin itselleni juustokeittoa. Huimat 100 kaloria koko annoksessa. Seuraavana join töissä litran hedelmänektariinia ja taisipa huveta toinenkin. Yhteensä 400 kaloria. Muuta en olekaan tänään syönyt, paitsi äsken muutaman sipsin. Kohta menen taas sipsipussin ääreen napostelemaan. Hyvällä tuurilla syön niitä 500 kalorin edestä. Hyvää tasapainoitusta eiliselle kaloripommille.

Ämpäribileet

Jutun juoni on yksinkertaistettuna seuraavanlainen: ensiksi on ämpäri, sitten tulee ihminen ja tuo tullessa jotain Alkosta (esim. AfterShockia), tämän jälkeen tulee taas ihminen, jonka mukana onkin kirkasta viinaa. No, kaikki alkoholit kaadetaan samaan ämpäriin ja sitten maistellaan. Ämpäriähän ei siis lantringilla pilata. Kokoonpanossa oli mukana ainakin 2xAfterShock, Fisu, 3xkirkasta viinaa, olut, siideri, unikumi, kuohari, gini ja montaa muuta kaveria. Toinen kokoonpano olikin sitten 14 homoa ja 4 naista.  Tuota ilolientä (kuten illan isännällä on tapana sanoa) joimme mietteliäästi harkiten.

Kaksi homoa, homoemo ja Ruka

Oltiin tosiaan Rukalla tuossa talvella ja pelattiin

Scrablea. Lopulta kirjaimista syntyi kaunis

muistolause: Yrjösin Bertan ja Danielan

kanssa vessassa. Lopulta helevetin tanttu

miltei hoiti opot mägkii. Fuck You.

Sitten päätettiin myös kylmänä talviyönä tehdä

suklaabanaaneita. Lopputulos oli liikkuttava.

Lähes kyyneleet valuivat tätä taideteosta

syödessä.

Pokerin pelaaminen myös tuotti tulosta. Minulla

oli erittäin hyvä käsi. Ja toimin myös korttien

jakajana, jos jollekin ei kuvasta käynyt ilmi.

Kaloreita osa 5

Tähän mennessä on syöty yksi Subway-ateria. Kaloreita kertyi puolikkaasta parmesanoreganosta paahtopaistilla 309 ja juomasta (Sprite Zero) 3. Yhteensä siis 312 kaloria… Illalla tuo luku jokatapauksessa nousee pilviin ja korkealle ylitse. Sen takia päätin nyt jo kirjoittaa tämän. Olemme siis menossa ämpäribileisiin litkimään viinaa sen minkä kerkiää. Ajatellaan nyt, että juon noin litran sitä litkua. Siitä tulevat kalorit ylittävät jo 2200 kaloria. Yksi litra alkoholia! En halua edes ajatella sitä kalorien määrää… Jos haluan kuluttaa nuo kalorit, se vastaa 8,5 tunnin lenkkiä. Yhyy. No huomenna ollaan taas laihiksella.

Kaloreita osa 4

Eilinen päivä meni suhteellisen kalorittomasti. Aamupalaksi söin keksejä ja sipsiä yhteensä 340 kalorin edestä. Sitten siirryinkin Subwayhin ja söin puolikkaan parmesanoreganon Melt täytteellä. Kaloreita 382. Juomana toimi limu n. 100 kaloria. Sitten tulin kotia ja nälkä oli jälleen. Söinpä sitten kermapastaa höystettynä sipulilla ja lasi maitoa (462 kcal). Siinä oli kaikki päivän syömiset ja juomiset, jos ei lasketa muutamaa lasia vettä. Yhteensä kaikesta tulee 1284 kaloria, mikä tarkoittaa, että sain liian vähän kaloreita, sillä peruskulutus ylittää 1900 kaloria. Toisinsanoen olen laihtunut ehkäpä sadasosa gramman. No tänään otetaan kaikki kalorit takaisin, kun lähdemme juomaan poikaystäväni kanssa.

Hyvää rokulipäivää!

Tuppaa olemaan tylsää, kun viettää vapaa päivää. Aamu alkoi sillä, että kävin työpaikalla sopimassa muutaman työvuoron lisää. Sitten söin ja join. Äsken tulin kotiin. Olin tuossa lähellä paistattelemassa päivää ja ottamassa aurinkoa. Tai siis lukemassa uskonnon ylioppilaskokeisiin. Luin minä yli 50 sivua, mutta sitten ote alkoi lipsua ja päädyin kehittelemään kolmiyhdyssanoja ja anagrammeja.

Tässä tuloksia: esileikkipuisto, vaatekaappihomo, suihinottopoika, kertauskirjahylly, pornolehtipuu

Ja anagrammit: Luen uskontoa – Kotona sen luu, Rakastan poikaystävääni – Tänään sykkii rastapaavo

Lisäksi löysin hyviä sananmuunnoksia (munansaannoksia) Wikipediasta ja täältä:

kuukerin Nelli teki lasikukon — neekerin kulli teki kusilakon

rusoposkinen inkkari — isoposkinen runkkari

alapäinen tikka – tilapäinen akka

hovisumoilijat – suvihomoilijat

huiskattua ratsua – raiskattua hutsua

Ps. Rusketuin ihan kivasti.

Pss. Nyt menen epiloimaan sääreni.

Polttakaa nukkenne!

Eilen katsoimme aivan karmean elokuvan. Dead Silence kertoo tarinan vanhasta lasten lorusta, joka muuttuu todelliseksi. Mary Shaw on kuollut vatsastapuhuja: tarkemmin sanottuna hänet murhattiin. Hänellä ei ole enää omaa ääntä ja hän murhaa, jotta saisi muiden äänet. Eläminen nukkejensa kautta ottaa voimille. Nuket elävät. Nuket ovat inhimillisiä. Lähes ihmisiä.

Minulle jäi nukkekammo. Se perhanan nukke oli niin karmeasti kuvattu. Kalpea poskinen pikku poika, jonka silmät seuraavat sinua aina, kun et sitä huomaa. Pieni rusetti kaulassaan se virnuilee pahaenteisesti ja silloin kun ääni katoaa, älä kilju. Juokse! Pakene! Älä koskaan palaa!

Kuva on täältä

Kaloreita osa 3

Tänään olen ollut laiska ja lihottanut itseäni. Laskin muuten, että peruskulutukseni on 1900 kaloria päivässä. Näin ollen voin syödä sen verran lihoamatta, eikö? Siihen vielä vähän liikuntaa lisäksi niin hyvää tulee. Yleensä liikun päivässä ihan kohtalaisen paljon. Ainakin silloin kun menen töihin: poljen vähintään kymmenen kilometriä.

Tänään aloitin päiväni syömällä keksejä. Jokainen keksi sisälsi 70 kaloria. Näin ollen yhteensä aamupalakeksini tekivät 600 kaloria. Välipalaksi join Hyvää Päivää juoman, joka sisältää ainoastaan 21 kaloria. Seuraavana oli vuorossa Subway. “Kokonainen parmesanoregano kanateriyakilla kaikilla vihanneksilla.” Yhteensä 350 kaloria. Sitten päälle vielä juoma eli 250 kaloria. Iltapalana toimi sipsit ja dippi. Yhteensä yli 1000 kaloria. Ah rakastan kaloreita. Tämän päivän saavutus on noin 2300 kaloria.

Möksäilyä

Jotenkin mökkeily on tavattoman rasittavaa, mutta toisaalta myös äärettömän rentouttavaa. Parasta siinä on ehkä mummin tekemä ruoka.

No joka tapauksessa kunnostimme samalla hieman mökkiä. Se huomaa releistä. En edes kykene muistamaan, koska minulla viimeksi on ollut saappaat jalassa.

Kaloreita osa 2

Tänään oltiin poikaystäväni ja ystäväni kanssa mummin ja vaarin mökillä tekemässä töitä. Raaputettiin vanhaa maalia seinistä. Palkaksi saimme syödä. Mummini tietäen ruokamäärä oli valtava. Alkuun söimme kakkua ja keksejä mehun ja kahvin kera. Muutaman tunnin kuluttua saimme uusia perunoita kylmä savustetun lohen, kanan ja kalkkunan kanssa. Joukossa oli tietenkin myös lihapullia. Jälkiruuaksi oli kiisseliä ja jäätelökakkua. Tämän jälkeen vyöryimme läskeinä kirjakauppaan ja takaisin töihin. Sitten olikin vuorossa jo kahvi eli kakkua ja toisenlaista jäätelökakkua. Vielä ennen lähtöä mummi teki lämpimiä voileipiä. Tästä voi päätellä, että kalorimäärä tälle päivälle oli valtaisa.

Syksystä talveen

<!– @page { size: 21cm 29.7cm; margin: 2cm } P { margin-bottom: 0.21cm } –>

Kesän kruunun,

syksy voittaa.

Siirtyy tahdotta,

se aika koittaa.

Pieni kylä,

pienet ihmiset.

Epäonni,

seuraus syksyn.

Lumen valkeuden,

talvi antaa.

Toivoa jakaa,

tahdonvoiman kantaa.

Pieni kylä,

pienet ihmiset.

Toivo,

seuraus talven.

Kaloreita osa 1

Oi voi… Eilen tuli taas syötyä pirusti liikaa… En kerennyt laskemaan kuinka paljon söin, mutta reilusti 1500 kaloria meni tuhkana suuhun. Söin pari keksiä, kakkuja, jäädykkeitä, kanaa, possua, kalaa ja kurkkua. Join neljä lasia maitoa ja monen monta lasia vettä.

Kävinpä myös eilen vaa’alla. Painan tällä hetkellä 62,5 kiloa. Toisin sanoen painoindeksini on 20,72. Katsotaan vain niin viikon kuluttua painan joko 65 kiloa ja sitten olen laihtunut entisestään. Painoni kun ei pysy kurissa.

Muodonmuutoksia

Vuonna 2005 olin vielä kiltti ja viaton

Sitten tulikin teiniangstitusvuosi

eli vuosi 2006.

Hirveän angstituksen jälkeen

siirryin diivailuun ja porkkanaksi.

Kultainen vuosi 2007.

Ja kaiken jälkeen tässä sitä ollaan

halaamassa heinäsuovia vuonna

2008.

Rahaa kuluu osa 7

Sunnuntai taisi olla pyhitetty lepopäivä, sillä kukaan ei ostanut paljoa tai suurella määrällä rahaa. Korkein summa oli noin 50 euroa. Sen sijaan ihmiset kyllä maksoivat 50 ja 100 euron seteleillä, mikä oli tuottaa ongelmia. Onneksi on olemassa vaihtokassa.

Eilen Kenosin, mutta se ei tuottanut tulosta. Tein täyskenon 0,50 eurolla eli hinnaksi muodostui neljä ja puoli euroa. No voitinpa hurjan kokonaisen euron!

Eilen vein taas pulloja kauppaan, jotta saisin ostaa grillimakkaraa – lähdimme maalle grillailemaan. Kahden viikon aikana pelkkiä CocaCola-pulloja meille oli kertynyt yli neljän euron edestä. Se tarkoittaa lähes 20 litraa CocaColaa. Aika sairasta…

Rahaa kuluu osa 6

Miksi minä en koskaan voita lotossa tai Totossa? Eilen kioskille tuli mies, joka osti lapun Totoa ja reilun kymmenen minuutin päästä tuli nostamaan yli sata euroa. No toisaalta minä en koskaan pelaa Tota, että voi johtua ihan siitäkin.

Eniten rahaa sai kulumaan eräs nainen, joka osti junalippuja. Hän osti matkan täältä Helsingin lämmöstä jonnekin pohjoiseen. Kolme lippua tulivat maksamaan hieman yli 200 euroa.

Aloin miettimään, että suurin summa, jonka olen tuhlannut kerralla on vajaa 3000 euroa. Ja sekin kului siihen, että maksoin hautakiven äidilleni ja sisaruksilleni. Myös hyvin lähelle kipuaa asianajajan lasku, joka oli 2000 euroa. Minusta se oli törkeää riistoa, mutta enpä minä sille voinut mitään. Ainakin minulla oli silloin jotain, millä maksaa.

Rahaa kuluu osa 5

Perhana, että osasikin olla raskas työpäivä. Ihan kiva mutta hyvin raskas. Ensimmäisenä yksi mies hajotti sixbäckin lattialle. No tietenkin minähän sen jouduin siivoamaan. Silti kioskiin jäi kaljan haju. Toisekseen yksi mies tuli tiskille otti sytkärin ja sytytti tupakkansa. Siinä vaiheessa minä jo huusin, että “ULOS!”. Mies meni ulos ja tuli takaisin hetken päästä palava tupakka kädessään. Mies vilkaisi minua ja kääntyi takaisin ulos.

Rahaa illan aikana kulutettiin eniten uhkapeleihin. Eräs mies kävi ostamassa Lottoa 100 eurolla ja Totoa 60 eurolla. Minun mielestäni 160 eurolle olisi jotain paljon järkevämpääkin käyttöä. Toisaalta samainen mies nosti minulta 100 euron Keno voiton.

Päivän aikana käyttökelpoisia tuotteita lensi roskiin ainakin 50 euron edestä. Heitin lähemmäksi kymmenen leipää roskiin, koska eräpäivän ylittäneitä ei saa myydä. Yksi kalja sixback hajosi. Kahvia ihmiset tuhlasivat jättämällä täysinäisiäkin kuppeja pöydille. No eipä ole minun ongelmani.

Tallinnaa homon ja homoemon silmin.

Ah, tuo rakennus oli ihana. Stockmann

näyttää aivan kääpiöltä tuo vieressä.

Kuten paranormaaliblogi.netissä

taannoin sanottiin ufobuumi ja

tällainen on puhjennut kukkaansa,

ainakin Virossa, jossa on jo pubi

ufoille.

Tunnetusti tallinnalaisethan ovat

kiireisiä, eivätkö malta odottaa.

Nyt heidän tuskaansa on lisätty

laittamalla liikennevaloihin kellot.

Virolaisissa kaapeissa myös

löytyy rehellisiä kaappihomoja.

Tämäkin yksilö on kaapissa,

mutta sittemmin tuli ulos ja

näyttäytyi maailmalle.

Rahaa kuluu osa 4

Eilen oli taas piristävä päivä töissä. Oli niin maan pirun hiljaista, että tein ties mitä kummallisuuksia. Kävin lehtihyllyt läpi. Purin kuorman. Järjestelin jne. Oli perhanan tylsää. Jokin eilisessä oli sitten kummallista, sillä kukaan ei tuhlannut rahaakaan. Ainoa joka jäi mieleen oli poika, joka lähetti pikkuveljelleen tupakkaa rippileirille. Minusta se oli jo kohtalaisen huvittavaa ja tavallaan nerokasta.

Pääsin sitten kotiin ja nukahdin poikaystäväni viereen. Heräsimme hieman ennen seitsemää ja päätimme lähteä käymään kioskilla. Silloin siellä oli juuri käynnissä tilanne. Nainen oli ostanut vaatteita Ellokselta ja oli juuri maksamassa niitä. “Ja tämä tekee 400 euroa”, työkaverini sanoi. No niin, siinä oli taas päivän satsi. 400 euroa vaatteisiin… En minä ihan heti tilaisi netin kautta niin paljolla… En nimittäin luota kokomäärittelyihin… Miesten kokoluokituksissa kokoni vaihtelee aina XS-M.

Kirotaan, kun tavataan

Sanotaanko, että “perkele”? Kello on viisi aamulla. Päätä särkee ja väsyttää vietävästi. Kohta pitäisi lähteä töihin kävellen, mutta kun kantapää on perhanan kipeä. Nälkä vaivaa, mutta kaapissa ei ole aamupalatarvikkeita. Kaikenlisäksi suussa maistuu pahalle!

Minä kuihdun

Katsoit minua tuntematta sääliä. Se johtui siitä, etten ollut kertonut. Ainakin luulen niin. Minua sattui ja sinä satutit minua lisää. Se ei ollut sinun syysi. Kaikki johtui minusta. En osannut sanoa. Olin avuton.

Kaikki lähti liikkeelle. Alkuun minä jaksoin ja jaksoin. Lopulta olin palamassa loppuun, mutta levähdys koitti. Sain lisää virtaa. Se kuitenkin alkoi jälleen. Virta, jonka olin ladannut loppui nopeammin kuin olin uskonut. Tyhmyydessäni en kuitenkaan uskonut, etten enää jaksa. Jatkoin, vaikka minulla ollut enää virtaa. Paloin loppuun.

Jos olisin sanonut, olisit auttanut. Jos olisin kysynyt, olisit vastannut. Mutta mitä minä tein? En yhtään mitään. En osannut. En ollut varautunut tähän. Kaikki meni eri lailla kuin olin luullut. Kaikki muurit kohtasivat minut nopeammin kuin oli tarvis. Katsoin vain tyhjyyteen, enkä ymmärtänyt, että sinä olet siinä. Jos vain olisin.

En kuunnellut itseäni, vaan tein kaiken. Yksin. Antaisit anteeksi, en tarkoittanut. Olen pahoillani, en tiennyt. Kuvittelin, mutta kaaduin. Yritin, mutten osannut. Missä olisin ilman sinua? Autathan minua? Olet kaikkeni. Sinusta saan virtani, jota minulla ei muutoin olisi.

Pieni maailma ei anna armoa. Ei edes minulle. En olisi uskonut. Eikö kukaan anna armoa silloin, kun sitä tarvitsee? Mihin armo katosi? Auta minua! Älä jätä. Olen saamassa virran takaisin, mutta yksikin pieni virhe.

Vaikka saan virtaa jälleen. Minä kuihdun pois. Kohta olen vain muisto, jota ei kukaan huomaa. Lennän ihmisten vieressä, mutta kukaan ei katso minuun. Olen voimaton ja unohdettu. Jos vain kaikki palaisi ennalleen.

Rahaa kuluu osa 3

Raha on sitten vaikea asia. Varsinkin silloin kun on töissä ja tekee päivän päätösen. Yhtäkkiä tänään minulla oli kassassa lähes sata euroa liikaa. Eikun laskemaan uudelleen ja summa muuttui. Lähes tunnin laskettua rahoja sain summaksi 30 euroa. En ymmärrä, mistä se 30 euroa tuli, mutta aion selvittää sen huomenna. Pelkkä 30 euroa saa minut tuntemaan itseni huonoksi. Voihan se olla, ettei syy edes ole minun, mutta tunnen silti huonoutta – mieli maassa ja ajatukset lentelee taivaissa.

Tänään korkein summa, jonka yksi ihminen kulutti kioskilla, oli 280 euroa. Hän tuli noutamaan postiennakkolähetyksensä… Paketti oli ilmeisimmin Verkkokaupasta. Tietokoneen osia 300 eurolla? No moro. Mie en ainakaan kuluttaisi tietokoneeseeni niin paljoa. Itse ostin koneeni 40 eurolla ja väsäsin sitä hieman ja asensin Linuxin. Hyvin toimii.

Minäkin haluan voittaa arvasta 200 euroa, niinkuin eräs nainen tänään teki. Hän vain tuli kioskille ja osti yhden arvan, raaputti ja nosti voittonsa. Elämä on kurja minua kohtaan.

Rahaa kuluu osa 2

Kyllä taas se nähtiin. Eräs ihminen osti lähes kahdellasadalla (200) eurolla kioskista. Hän osti kaksi kartonkia tupakkaa (hinta noin 80 euroa), matkakorttia latasi kuukauden eteenpäin (42.40 euroa) ja osteli kondomeja (ison pakkauksen) sun muuta. Ilmeisesti hän oli lähdössä tapaamaan jotakuta ja tarvitsi hätävara ostokset. Kallis reissu tuli, joten toivon mukaan oli hyvä seuralainen. En minä ainakaan ostaisi 200 eurolla yhdenillan jutun takia. Rajaa saa sentään olla.

Yhdenillan jutuista tuli mieleen, että tänään kävi iloinen isäpappa ostamassa pornolehden. Ei hän kuulemma itselleen sitä ostanut. “Pojasta on tullut mies, muttei kehtaa käydä ostamassa… Täytyyhän pojan nyt iltasatunsa saada”, isukki totesi. Olin vähän aikaa luukku auki, mutta eipä se mitään. Siis sairasta tai ei tavallaan mutta en minä nyt omalle lapselleni ostaisi pornolehtiä, jos kiinnostaa, saisi ihan itse ostaa. En edes viitsisi kysyä isää ostamaan! Hyi! En ole muuten koskaan itse ostanut pornolehteä… Tuli tässä vain mieleen, kummallista. En kyllä ymmärrä miksi tuhlata rahaa, kun nykyään on internetkin olemassa.

Mutta jos rahaa kuluu, niin kyllä sitä saadaankin. Eräs mies tuli heti aamusta nostamaan yli 250 euron vakioveikkaus voittoaan. Hän iloitsi, kuinka oli laittanut ainoastaan yhden euron likoon ja voitti reilusti. Sanoin, että nyt on rahaa ostaa uusi tietokone. Kumpa minullakin kävisi tuuri…

Voi paranormaalius

Että osaan olla tyhmä, kuvittelinko todellakin? Ei tykkään kyllä työstäni, mutta ottaa päähän mennä kioskille töihin, joka on täysin kaaoksessa. Tänään menin toiselle kioskille kuin yleensä ja se oli yhtä katastrofia. Kaikkihan siis pitäisi toimia samallalailla, mutta kun ei toimi. Kiroilin hiljaa yksikseni ja mutisin. Asiakkaille lörpöttelin vajaavaisuuksia ja vaihtorahat laskin kolmesti muutamaan otteeseen.

Koin myös astraalinprojektion – henki irti ruumiista. Olin tuhottoman väsynyt ja kiire oli valtaisa. Asiat tuntuivat jummaavan paikallaan, vaikka kuinka uhki ja rehki. Olin nälkäinen ja päätä särki. Yhtäkkiä katselin kuinka minä seisoin ja tein töitä valtaisaa vauhtia. Tuijottelin vuorotellen asiakasta itseäni. Lopulta olin taas siinä antamassa vaihtorahoja asiakkaalle. Kummallista. Väsyttää. Öitä.

Rahaa kuluu osa 1

Rahaa tulee ja menee – enemmän kuin laki sallii. Monelle on tuttua, että palkka kolahtaa tilille ja heti viikon kuluessa aletaan odottamaan uutta. Sain viime viikolla noin 1500 euroa ja nyt jäljellä on enää vajaa 100 euroa. Mihinkö tuhlasin? Vuokra, laskut, ruoka, vaatteet jne. Aika on rahaa, mutta odotus palkitaan aina kerran kuussa.

Mihin ihmiset sitten käyttävät yltiömäisiä summia? Tänään suurin summa oli 102 euroa ja se meni kokonaan uhkapeliin. Asiakas osti kaksi Toto lappua. Taisipa muuten pelata V4:sta. Turhaa tuommoinen minun mielestäni on, sillä kyllä sitä rahaa voittaa, jos on voittaakseen.

Lukujen maailma osa 7

Poikaystävältäni lähti eilen noin 100 000 hiusta… Ajoin hänen päänsä koneella lähes kaljuksi. Minulta lähti onneksi vain n. 150 hiusta. Elämä on julmaa. Aloin juuri miettimään, että ovatko luonnostaan blondit albiinoja. Koska yleensähän vaaleus tarkoittaa juuri sitä. Blondaus vahingoittaa hiuksen suomukerrosta, mistä seuraa, että hiuksia katkeilee vielä enemmän!

Ylityötunnit kunniaan! Tein viikolla noin kahdeksan tuntia ylitöitä, joista ehkä kahdesta tunnista saan korvauksen. Pau, olen väsynyt.

Mä tahtoo…

Veivaa veivaa… Ja päätä särkee. Kilin kassit ja kutun munat. No kyllä tämä päivä taas tästä kehittyy, kunhan pääsee töihin ja saa jotain syödäkseen. Olo on kuin heinäsirkalla. Tyhmä, ei tiedä mitään, pomppii ympäriinsä ja liiskautuu auton alle. Etana näytti eilen sarvet – tänään paistaa aurinko! Minä kävelen töihin, joo!

Hyvää sunnuntain aamuja vaan niin joo juu!!”#¤TJKE#WQ#”¤!?!

Lukujen maailma osa 6

Tupakka ja alkoholi ovat kyllä ehdottomasti lauantai illan myydyimpiä tuotteita. Varsinkin kello kuuden jälkeen kun kaupat menevät kiinni, ihmiset rynnivät kioskille ostamaan juotavaa ja kaikkea muuta, mikä on unohtunut. Tupakkaa on hirveästi erilaisia, mutta ehdottomasti eniten menee L&M punaista ja sinistä sekä Malboron punaista ja vaaleata että Smartin punaista. Kaikkia menee yhden päivän aikana vähintäänkin 3 kartonkia. Tällöin se tekee 120 askia tupakkaa. Lasketaan vielä kaikki muut, niin luku nousee pilviin. Vähiten tähän mennessä on mennyt vaalean vihreätä Kentiä ja punaista ja vihreätä Nextiä.

Mietin tässä, että enkö osaa vain arvioida ikiä vai eivätkö alaikäiset käy ostamassa tupakkaa. Tänäänkin kysyin kymmeniltä ihmisiltä henkilöllisyystodistuksen ja yksikään ei ollut alaikäinen – yksi oli lähes 26-vuotias. Pari alaikäistä luultavasti kävi, sillä heillä ei ollut papereita mukanaan. Lähtivätpä kiroillen pois.

Itse poltan tupakkaa ja sitä menee yleensä viidestä kymmeneen per päivä. Jos lasketaan, että keskimäärin poltan 7 tupakkaa päivässä, se tekee 49 tupakkaa viikossa. Näin laskettuna poltan 2555 tupakkaa vuodessa. Rahaksi muutettuna se on noin 500 euroa. Tuolla summallahan saisin, vaikka Dieselin farkut. Toisaalta tupakkarahat tingitään ruokarahoista eli jos haluan pysyä hoikkana, minun on pakko polttaa.

Musta-aukko syö minut, mutta ei se haittaa

Minusta ei tullut palkkionmetsästäjää. Palkka tuli tilille lauantaina, mutta kyllä se sitten lähes menikin: vuokra, laskut, ruoka jne. Tänään kuitenkin vielä ruokakauppa shoppailulle ostamaan kaikki tarpeellinen taas kuukaudeksi eteenpäin. Minusta on tullut ihan mamma, kun viihdyn paremmin isoissa ruokakaupoissa kuin vaateliikkeissä ja muissa sellaisissa. MAMMA MIA! Ehkä alan pukeutumaan vielä leninkeihin ja lierihattuun. Sitten kaikki olisi hyvin.

PAM!

Jos katson maailmaa…

Mut aamuöisin loistavaa tähteä en kiinni saa. Osaan sanoa kymmenellä kielellä kiitos. Ja kymmenen kirosanaa! Harri on tehnyt itsestään pellen, Harri on tööttööttööttöö. Mä haluun saada. Pää pimahtaa!

Älä koskaan miehisty, en meidän taloon lisää aikuisia halua. Ikuinen virta katkeaa kuin lahonnut silta. Ainoa varma on vain tämä hetki. Voinko mä rakentaa tuhkasta taivaan? Elämä on kuolemista. Tulen kiinni sinuun. Sua rakastan. Sun elämältä suunta puuttuu, sä aina tartut tikkuun lyhimpään, se ei johda mihinkään.

Nuo hetket syntymästä kuolemaan kun silmäluomiin heijastuu. Saa toiset uskomaan kai Jumalaan, toiset Saatanaan, tai mihin vaan. Muttei kuitenkaan tähän maailmaan. Tuo tuska kiinni saa. Taas hetken lähempänä kuolemaa, ei haihdu tuska milloinkaan. Mutta sinä kun oot, ei henkeäkään mulle jää. Pelasta mut jos se käy sun almanakkaan. Pelasta mut, pelasta.

Lukujen maailma osa 5

Jälleen osa 5… Eilen jäi jostain syystä neljä väliin ja viisi tuli kehiin. Eipä voi mitään. Mietiskelin tuossa, kun olin töissä, että päivän aikana kerkesin tervehtiä yli 700 ihmistä. Sanoin siis 700 kertaa hei tai moi jne. Viikossa tapaan keskimääräisesti noin 3500 ihmistä ja tervehdin heitä kaikkia. Jos sanon sanankin enemmän, kuten yleensä, sanamäärä ylittää 7000. Yleisesti sanon: “Hei”, “Saako olla muuta”, “Se tekee” ja “Kiitos ja näkemiin”. Pelkästään tästä kaavasta saa 31500 sanaa. Eihän se mihinkään tietysti riitä, mutta tuo on se vähimmäismäärä.

Sanoja tulvii suusta alvariinsa. Olisi kiva tietää, kuinka monta sanaa kerkeän yhden päivän aikana sanomaan. Jos pelkästään töissä asiakkaille kerkeää sanomaan 31500 sanaa, niin koko lukuhan on runsaat 1 000 000 eli miljoona? Luultavasti sillä eihän se paljoa vaadi. No jokatapauksessa tuhlaan sanojani turhaan, kun voisin niillä auttaakin.

Lukujen maailma osa 5

Paljonkohan oli se keskiverto määrä kaloreita, jonka ihminen syö päivässä? En tiedä häntä, mutta tiedän, että tänään söin taas paljon. Aamulla söin jogurtin. Töissä ollessani söin kaksi kolmioleipää ja join kaksi limua. Töistä päästyäni kävelin subiin ja ostin syötävää sieltä. Illalla vielä otin rattoisasti yhden paukun ja napostelin juustosipulisnackseja. Yhteensä kaloreita näistä tulee yli 2200. Mikä kamala määrä toivon mukaan olen myös kuluttanut tuon. Sillä jos en, sehän tulee minulle vyötärölle.

Vyötäröstä puheen ollen (on muuten alle 100 cm ja reilusti – olikohan 70 jotain). Painoni heittelee edes ja takaisin. Pohdiskelimme töissä juuri painoa ja sitä mistä sen heittelehtimen johtuu. Lähes kaksi kuukautta sitten painoin lähes 70 kiloa ja nyt painoni on tippunut 62 kiloon. Eli lähes 8 kiloa muutamassa kuukaudessa, minusta se on paljon. Tiedä häntä. Suhteutettuna pituuteeni painoindeksi on noin 20 ja rapiat. Olen nimittäin 172,2cm, jos en väärin muistele. Kengänkoko tietysti on siro 43 ja muista mitoista ei sitten puhutakaan.

Huminaa tonttulassa

Älyvapaa olo vaani minua nurkan takana ja iski kovaa, muttei kuitenkaan kirveellä – tällä kertaa. Nyt ärsyttää tämä blogin ulkoasu. Sille on tehtävä jotakin, tätä on vaikea lukea, eikö? Haluan selkeän, pyöreän, persoonallisen muodon, joka miellyttää katsojaansa ja saa kyyneleen valumaan. Kyynel tipahtaa vesilätäkköön ja sen pinta värähtelee. Lopulta kaikki on ohi.

Hahaa. Huomenna tulee palkka. Jos ei tule, minusta syntyy palkkionmetsästäjä. Huomio: minusta ei tullut tänään miljonääriä, vaikka viking lottosin. Surku. No tontut auttaa. Olen ollut kiltti lapsi, joten pukki tuo minulle kunnon palkan. Tästä huolimatta menen huomenna piiskattavaksi töihin. Onkohan työkaverillani jo se piiska mukanaan, minkä hän on uhkannut ottaa mukaan. Puhui sen olevan mustaa nahkaa. On se kiva, että minusta pidetään työpaikalla.

Huomasin, että seksi myy. En siis minä, vaan seksi. Tarkoitan, että kun laitan tageihin sanan seksi tai seksuaalisuus jne. kävijämäärät pongahtavat taivaisiin, mutta sen sijaan, kun tageina on elämä jne. tippuu kävijämäärä Korvatunturiakin alemmaksi. Aina helvettiin asti. Siellä on sitten hyvä grillailla tonttujen kanssa makkaraa tai soijanakkeja, jos on kasvissyöjä. Soija kuulostaa tyhmältä. Soija, soija ja soija. Idiootti sana. Toisaalta voi johtua siitä, että minäkin olen hieman idiootti tänään, kuten eilen. Ja aina. Siksi elämä onkin niin perhanan vaikeata. Jos olisin makkara, kaikki olisi hyvin ja helppoa. Mutta tahdon olla soija ja erottua joukosta erilaisena.

Soijanakki kiittää kurnuttaen.

Lukujen maailma osa 3

Kokeilin vaihteen vuoksi, kuinka kauan kykenen pidättämään hengitystä… Minuutti ja 34 sekuntia. Olin ihan tyytyväinen, mutta muistaakseni olen joskus pystynyt parempaan. Eipä se mitään.

Laskeskelin tuossa, että olen ollut poikaystäväni kanssa kihloissa 353 päivää eli lähes vuoden. Tänä aikana olemme kerenneet tekemään vaikka mitä. Olemme hyppineet ympäri Suomea ja ajelleet Micralle kaverimme kanssa Lappiin ja takaisin.

“Normaali” pari harrastaa seksuaalista kanssakäymistä noin 100 tuntia vuodessa eli kerran viikossa tunnin ajan tai kaksi kertaa viikossa puolen tunnin ajan. Meillä tuo luku ylittänee melkein kolme sataa yhdessä vuodessa eli siis 300 tuntia per vuosi. Kuulostaa aikas paljolta ainakin minun korvaani.

Jorinaa helvetistä

Yksi sana voi muuttaa kaiken – helvetti. Juu kyllä, kävin parturissa ja rakastan lopputulosta. Sain syödäkseni ja kaikki on muutenkin hyvin. Mutta nyt turvottaa. Pitänee ottaa Activia? Se kai se oli. Päätä jomottaa kuin olisin löynyt pääni seinään. Hetkinen! Niinhän minä tasan tarkkaan teinkin. Yleensä tuon saa sanoa vain kuvainnollisesti, mutta kerrankin voin sanoa sen ja tarkoittaa sitä – kirjaimellisesti. Minulla on kaunis mustelma otsassa, mutta mitä siitä onhan minulla kaulassa myös.

Huomenna on siivouspäivä. Pakko olla. Ei täällä sotkuista ole, mutta pölyt leijuu nurkissa ja villakoirat tukehtuvat, kun eivät mahdu liikkumaan. Tapan vanhat, jotta uusille tulisi elintilaa lisää. En taidakaan olla eläinystävällinen. No kaikkea ei voi saada. Sen takia haluan voittaa lotossa ainakin miljoonan ja ostaa uuden kodin meidän kolme henkiselle pienperheelle, jossa vierailee satunnaisesti muutamia yksilöitä. Soluelämä siis kunniaan!

Helvetin kummitus kuittaa ja toivottaa hyvää yötä niin silleille kuin afroillekin.

Ps. Kumautin todellakin pääni.

Lukujen maailma osa 2

Tänään on hyvä päivä. Mikään numero ei ole jahdannut minua – ainakaan vielä. Sen sijaan aloin pohtia, että kuinka paljon aikaa olen kuluttanut elokuvien katseluun. Joskus olenkin tuota aihetta pohtinut, mutta nyt aloin pohtia uudelleen. Kun lasken elokuvat, mitkä omistan ja ne mitä olen omistanut määrä on yli 400 elokuvaa. Siihen vielä kun lasken elokuvat, jotka olen vuokrannut R-kioskilta tai jostain muualta määrä menee yli 600.  Lisätään summaan vielä kaikki elokuvat, jotka olen katsonut television kautta, niin määrä ylittää helposti 800. Tästä jos laskee, että keskiverto elokuva kestää noin 1,5 tuntia summaksi saadaan 1200 tuntia. Tämä tarkoittaa, että olen istunut television edessä tuijottamassa elokuvia ainakin 50 päivän edestä. Niin monta päivää olen tuhlannut elämästäni tyhjänpäiväiseen toljottamiseen.

Toinen vielä kauheampi asia on ajatella, kuinka kauan olen kuluttanut päiviä istuen koulun penkillä. Ihan ensimmäisenä koulupäiviä on noin 190 per vuosi. Olen nyt opiskellut vasta 11 vuotta eli se tekee noin 2090 päivää. Tunteina se tekee, jos oletetaan keskiverto koulupäivän kestävän kuusi tuntia, 12540 tuntia. Toisin sanoen olen istunut noin 522 päivää putkeen koulun penkillä. Kamalaa kidutusta, eikö? Tietenkin jos huomioon otetaan sairauspoissaolot alias lintsaus, päivä määrä tippuu “roimasti”. Viime vuonna lintsasin yhteensä noin 30 päivää ja sitä edeltävänä 40 päivää. Siihen vielä lasketaan edelliset vuodet, niin yhteensä se tekee 540 menetettyä oppituntia eli noin kuukausi putkeen. Kuulostaa kohtalaisen hyvältä.

Lukujen maailma osa 1

Numerot pyörittävät maailmaa. Kaikkeen liittyy aika ja muut mittayksiköt. Minnekään ei voi mennä ilman, että törmää numeroihin. “Nopeusrajoitus 80km/h”, “vähimmäispituus 170cm”, “kaksi tuntia aikaa”, yksi LM sininen, kiitos” ja niin edelleen. Numeroissa on voimaa.

Onko kukaan huomannut, että joku numero ajaa takaa? Minä ainakin olen huomannut. Tänään tuo kyseinen luku on 70. Kaikkialla pyörii tuo kyseinen luku. Asiakkaille annoin tänään miljoonaan kertaan vaihtorahaa takaisin 70 senttiä. Eräs asiakas pyysi 70 päivää aikaa matkakortilleen. Kolmanneksi luulin mummini täyttävän 70 vuotta – olin väärässä, vasta 69. Viimeksi, kun katsoin kelloa, se oli 17.05. Keskellä jälleen 70. Numero jahtaa minua!

Sitten viimeiset tuskaiset sekunnit kulutan miettimällä syntyjä syviä. Tähän mennessä tämä päivä on minun 6616 päivä, jonka elän. Tunteina se tekee 158784 ja minuuteiksi muutettuna 9527040. Sekunteina se tarkoittaa 571622400. Tarkalleen nyt kello 17.28 olen elänyt 571626840 sekuntia. Nukkumiseen tästä kaikesta olen käyttänyt noin 190542280 sekuntia eli noin 2205 päivää. Aikas turhauttavaa. Jos en olisi koskaan nukkunut, mitä olisinkaan saanut aikaan vähän yli 2000 päivässä.

Outoja kysymyksiä osa 7

Eilen eräs vanha rouva tuli luokseni ja katsoi minua syvälle silmiin kysyen: “Rakastatko sinä minua?” Vastasin myöntävästi, jolloin hän kysyi: “Mutta rakastatko vain minua?” Tuohon vastasin ympäripyöreästi ja sanoin rakastavani useita eri ihmisiä eritavoin. “Miksei kukaan rakasta vain minua? Minä olen niin yksin”, nainen surkutti ja lähti pois.

Kauhean surullinen tapaus hän oli, mutta ei kai ketään rakasteta yksin, eihän? Tai no mistä minä sen voisin tietää, mutta kuulostaa tyhmältä. Rakkautta nimittäin on monenkaltaista: sisarusrakkautta, ystävyysrakkautta, eläinrakkautta ja ihan sitä itseään – rakkautta. Minä ainakin tunnen näitä kaikkia neljää edellä mainittua. Lisäksi vielä muuten vain on olemassa ihmisrakkautta. Minusta on väärin, että joku kokee jäävänsä rakkauden ulkopuolella, koska eihän se niin ole. Aina on joku, joka rakastaa. Vaikka maailma on joskus synkkä ja eteenpäin on raskasta jatkaa, pitää vain muistaa, että jossain kiven alla ja maailman nurkassa on joku ihminen, joka rakastaa sinua.

Paineet purkautuvat

Kaikenlaiset paineet purkautuvat toiset vain eritavalla kuin toiset. Esimerkiksi mies purkaa seksuaaliset tarpeensa itsetyydyttämällä jne. Mutta jos puhutaan vihasta tai suuttumuksesta, purkautuu paine eritavoin erilaisilla ihmisillä.

Esimerkiksi minun ollessa suuttunut alan siivoamaan ja olen vain kylmän hiljaa. Minusta se on paras tapa, vaikka ei tule puhuttua, mutta eipä synny riitojakaan. Toisaalta “mykkäkoulu” voi olla huono vaihtoehto, jos mietitään toista henkilöä. Huutaminen luonnollisesti on ilmaa puhdistava keino purkaa paineet, mutta lopputulos voi johtaa mihin tahanssa. Tilanne saattaa pahentua entisestään tai sitten  istutaan sylikkäin pusuttelemassa.

Voisin alkaa siivota. Ainiin, aina siivous ei tarkoita minulle, että olen suuttunut, sillä olen myös siivousmaanikko… Käytännössä siivoan kerran päivässä. Pesen lattiat kerran viikossa ja pölyt pyrin pyyhkimään joka toinen päivä. Ilman tuota siivoamista meillä olisi tuhoton sotku. Yhdessä päivässä tiskejä on pino ja vaatteita on lattialla. Lisäksi pölykerros on laskeutunut television ja muiden huonekalujen päälle.

Outoja kysymyksiä osa 6

Jälleen osoittautui, että teinit ovat vähintäänkin uteliaita. Tällä kertaa eräs poika tuli kysymään minulta, että puhuvatko kaikki homot samalla tavalla. Kohautin olkiani, koska en jaksanut pohdiskella sen pidempään.

Nyt kuitenkin asia mietityttää. Omilla ryhmillänsä on omankaltainen puhetyylinsä ja slanginsa. Esimerkiksi pissikset suhisevat s:ää, minkä kerkeävät ja käyttävät huudahduksia: DAA, ihQ ja LOL. Vastaavasti räppärit käyttävät omaa kummallista tyyliään. Homoilla on ehkä joku lievä vivahde puhetyylissä – pieni naisellisuus? Ei läheskään kaikilla, mutta osalla. Esimerkiksi minä edustan tätä tyypillistä homoääntä. Kiljun korkealta ja kovaa. Idiolektini on vivahteikas…

Mistä tunnistaa homoäänen? Ainakin puheessa on tietynlainen keveys ja imartelu. Puhuja ei tarkoituksellisesti imartele, mutta kun alkaa kuuntelemaan, niin puheessa on miellyttämiseen tähtäävä sävy. Tietty nasaalius on myös yleistä, näin oletan. Tällätavoin saadaan puheeseen myös vähättelevyys ja ylimielisyys. Puhe on siis samaanaikaan kevyttä ja kuulostaa vähättelyltä, imartelulta ja ylimieliseltä. Ihanan sotkuinen keitos, kuten vaikeat ihmiset yleensä. Homothan siis ovat vaikeimpia ihmisiä, mitä maa päällään kantaa. Ilmasta ei puhuta.

Outoja kysymyksiä osa 5

Kioskitädit tai miksei myös sedät tietävät aina kaikesta kaiken. He tietävät, kuinka paljon maksaa lähettää kortti Ruotsiin jne. Ihmiset useinmiten olettavat kioskin työntekijöiden olevan yleisneroja ja tämän takia kysyvät, mitä kummallisempia asioita.

Tänään kioskille tuli tummaihoinen mies, joka osteli sitä ja tätä. Lopulta hän kysyi: “Mikä paras kondomi?” Hän osoitti kondomeita. Katsoin valikoimaa hetken aikaa ja vastasin, etten tiedä tarkalleen. Suosittelin Sultania ja Näkkiä. Pitkän pohdinnan tuloksena hän päätyi ottamaan Sultaneja, koska ne olivat halvempia. Minusta oli huvittavaa, että mies kysyi minulta, mikä on paras kondomi. Mistä minä voisin tietää hänen mieltymyksensä.

Outoja kysymyksiä osa 4

Tänään en ollut ikävä kyllä töissä. Tämän seurauksena olen vain istunut kotona ja siivonnut, niin ja popittanut Antti Tuiskua. Joka tapauksessa en ole ihmisiä tavannut tänään, joten tyydyn ottamaan oudon kysymyksen viime viikolta.

Teinit osaavat olla tyhmiä tai siis he ovat tyhmiä, mutta kyllä aikuisetkin osaavat. Viime viikolla ollessani iltavuorossa kioskille tuli nainen, joka katseli kylmäkaapista juotavaa. Lopulta hän tuli kahden oluen kanssa tiskille ja sanoi: “Mä otan nää.” Pyysin häntä antamaan oluet tiskille, että saisin luettua viivakoodit. Nainen katsoi minua pöyristyneenä ja kysyi: “Eikö nämä ole ilmaisia? Tuolla ei ollut hintaa.”

Joskus en ymmärrä ihmisten ajatusmaailmoja. Välillä ne vain menevät yli hilseen. Olisihan se kieltämättä kivaa asua elää kommuunissa kommunisteina ja jakaa tavarat kaikkien kanssa. Kyllä minäkin mieluusti ottaisin lisää Armanin ja D&G:n boksereita. Ehkä myös kaviaari voisi kuulua joka päiväiseen ateriointiin. Ja mahdollisimman paljon Tigin hiustuotteita: kaikki mahdolliset vahat, lakat, hoitoaineet ja muuta hömpötykset.

Ikuinen lapsi

Lapsi istuu ja katsoo,

päivä päivältä kuihtuu.

Lapsi synkkyyttä lietsoo,

lopulta elämä muuttuu.

-

Ikuinen lapsi itkee,

kyyneleet kastelevat maan.

Katseellaan ihmiset kitkee,

helvetin ikuiseen tuskaan.

-

Lapsi katsoo pilvistä,

näkemättä maailman iloa,

Katkerana ihmisistä,

eivät auttaneet taloa.

-

Ikuinen lapsi itkee,

kyyneleet kastelevat maan.

Katseellaan ihmiset kitkee,

helvetin ikuiseen tuskaan.

-

Mielessään tuhoaa,

maailman hyvyyden.

Lapsi kostoksi manaa,

yhdelle anteeksi antaen.

-

Äiti maassa seisoo,

lastaan huutaa.

Häntä itkien katsoo,

käytti lapsi valtaa.

-

Ikuinen lapsi itkee,

kyyneleet kastelevat maan.

Katseellaan ihmiset kitkee,

helvetin ikuiseen tuskaan.

-

Lapsi ikuinen, vain katsoo.

Outoja kysymyksiä osa 3

Eilen aloitin kertomalla tyhmistä teineistä ja tänään jatkan samaa linjaa. Teinien kiusaksi tupakkaikä on 18 vuotta, mikä usein tuottaa kyyneliä ja yhteenottoja myyjien kanssa. Keinot hankkia tupakkaa ovat välillä mitä kummallisempia ja erikoisempia.

Nuori teinipoika tuli kiskalle ja sanoi: “Voinks mä ostaa sinisen lämän mun faijalle?” Kysyin papereita, johon poika sanoi, ettei hänellä ole ikää. Kieltäydyin myymästä tupakkaa, jolloin poika alkoi inttää. “Mut mun faija tulee ihan just. Myy ny”, poika sanoi, mutta pysyin jääräpäisenä.

Mitäköhän muita keinoja on huiputtaa myyjiä. Ainakin maksaminen kortilla ja muun tavaran ostaminen. Minä joskus ollessani alaikäinen ostin tupakkani sujuvasti puhuen englantia. Harvat myyjät kysyivät papereita. Kaikista tärkeimpiä valtteja ovat energisyys ja ulospäinsuuntautuneisuus, koska usein alaikäiset kävelevät epävarmana kioskille ja lähes kuiskaavat, että haluavat yhden tupakka-askin. Tottakai se kiinnittää huomion.

Outoja kysymyksiä osa 2

Kaikkihan tietää, että teini on tyhmä? Olenko oikeassa? Hyvä. No tänään kioskiin sisälle asteli sellainen

15-vuotias teinipoika, joka aikansa kiersi kioskia. Kun kaikki muut olivat lähteneet poika tuli kassalle ja katsoi minua suoraan silmiin sanoen: “Oletko sä homo? Annatsä persettä?” En ollut ihan varma, miten suhtautua, mutta vastasin minulla olevan jo poikaystävä. Poika vilkaisi minuun syrjäkarein ja lähti lähes kiljuen ulos. Saapa nähdä tuleeko enää uudelleen.

Joskus sitten en vain ymmärrä teinejä – olenko minä ollut yhtä tyhmä? Vai tyhmenevätkö teinit vuosi vuodelta?