Kaikki alkaa aina pienestä, kasvaa isommaksi ja lopulta kaikki päättyy. Kuten maailmankaikkeus on lähtenyt joko alkuräjähdyksestä tai Jumalan kädestä. Kuitenkin pienestä jutusta. Missä sitä nyt mennään? Ihminen ei edes tiedä, kuinka iso avaruus on. Ja kaiken lisäksi avaruus laajenee kokoajan – tyhjiöön! Miten on mahdollista, että jokin kasvaa jonnekin, missä ei ole mitään? Mistä tulee uutta avaruutta?
Samalla kaavalla kuin alkuräjähdys ihmismieli kehittää kaikesta suurempaa. Alkuun on tunne, että jokin asia on vinossa. Hetken päästä mielessä liikkuu, mitä kummallisempia teorioita siitä, miten kaikki menee huonosti. Esimerkiksi kun kaverille soittaa ja hän ei vastaa. Alkuun miettii, että hän on varmaan vessassa tai jotain, mutta kun toistamiseen kaveri on vastaamatta huoli kasvaa. Olotilasta riippuen mietitään, onko kaveri unohtanut meidät vai kenties hän on jäänyt vessaan jumiin. Lopulta mietitään josko kaveri onkin joutunut onnettomuuteen ja jopa kuollut. Näin asioista syntyy isompia kuin ne ovatkaan.
Sama koskee myös suullista perinnettä: huhut, legendat, tarut ja myytit. Paras esimerkki on Jeesus Kristus. Kukaan ei voine kiistää, etteikö Jeesusta olisi ollut olemassa. Hänethän mainitsivat myös aikalaiset historioitsijat teoksissaan. Mutta miten on ihmetekojen laita? Jotkut Raamatun tulkitsijat sanovat ihmetekojen olevan kuvainnollisia, mikä helpottaakin uskomista Jeesukseen. Voisiko olla, että Jeesuksen jälkeen syntyneet ihmiset olivat kuulleet mahtavasta Messiaasta ja kehittäneet ihmeteot omasta päästään. Historia kuitenkin tunnetusti toistaa itseään.
Nykyisin osuvin esimerkki löytyy pissiksistä (pissaliisoista). Ensin on tyttö ja poika, jotka seurustelevat. Sitten kuvioihin astuu toinen tyttö, joka on mustasukkainen. Tästä kuviosta voi jo heti arvata, miten tulee käymään: toinen tyttö kertoo kavereilleen, kuinka tyttö pettää poikaa. Kaverit kertovat eteenpäin, kunnes kaikki tietävät siitä. Lopulta poika kuulee tästä ja jättää tytön. Toinen esimerkki on päin vastainen. Tyttö on katsellut yhtä poikaa ja kaverit ovat huomaneet tämän. Lopulta joku kavereista kertoo pojalle, että tyttö on ihastunut häneen. Poika pyytää tyttöä treffeille, mutta tyttö kieltäytyy. Miksi? Sen takia, että todellisuudessa hän ei ole ollut kiinnostunut pojasta.
Mautonta pohdintaa, joka lähti liikkeelle tuskaisen pyöräilyn aikana. Soitin poikaystävälleni, mutta en saanut kiinni. Hetken päästä soitin uudelleen ja kaava toistui. Lopulta poljin suurella vauhdilla hiki valuen kotiin. Avasin kotioven ja kuulin kuorsausta. Katsoinpa sitten sohvalle, jossa poikaystäni söpösti nukkui.
